Katsaus: Pohjoismailla kirittävää apteekkien terveyspalveluiden kehittämisessä – Mallia näyttävät nyt Iso-Britannia ja Australia
Apteekkityö, Uudistuva apteekki, Yhteiskunta - 15.04.2025 at 08:29
Pohjoismaista pisimmällä palveluiden kehittämisessä ovat Norja ja Tanska. Ruotsissa odotetaan parhaillaan maan hallituksen kantaa uusien palveluiden aloittamiseksi. Yhteistä on näkemys, että apteekit ovat tärkeä osa perusterveydenhuoltoa ja voisivat tehdä paljon nykyistä enemmän.
Siinä missä vielä parikymmentä vuotta sitten Pohjoismaat näyttivät muille mallia apteekkipalveluiden kehittämisessä, nyt vetureina toimivat sellaiset maat kuin Iso-Britannia ja Australia. Yhteistä vetureille on apteekkien systemaattinen hyödyntäminen osana terveydenhuoltoa, eli niin sanottu pharmacy first -periaate.
Tämä kävi ilmi kuuden pohjoismaisen yliopiston keskustelutilaisuudessa, jossa luotiin katsaus apteekkien terveyspalveluiden kehitykseen meillä ja maailmalla.
Apteekin palveluilla merkittäviä säästöjä
Farmasian maailmanjärjestön (FIP) varapuheenjohtajan Lars Åke Söderlundin mukaan esimerkiksi Skotlannissa pharmacy first -käytännöstä on tullut erittäin suosittu, ja sillä säästetään selvästi terveydenhuollon kustannuksissa.
Rahan lisäksi säästyy aikaa ja henkilöstöresursseja. Malli vähentää lääkärikäyntejä ja säästää lääkäreiden aikaa niille potilaille, jotka todella tarvitsevat lääkärin konsultaatiota.
Avain toimiviin palveluihin on Söderlundin mukaan se, että apteekin palvelut integroidaan kunnolla osaksi muuta terveydenhuoltoa ja niille luodaan selkeät protokollat.
Perusterveydenhuoltoa ei ole ilman apteekkeja
Söderlundin viesti on, että siinä missä perinteinen perusterveydenhuoltojärjestelmä rakentuu sairauksien ympärille, jatkossa palvelujärjestelmän tulisi olla ihmisiä ja heidän tarpeitaan varten.
Säderlund muistuttaa, että lähiapteekit ovat merkittäviä toimijoita yhteisöissään, ja siksi on luontevaa, että ne omalla osaamisellaan tukevat perusterveydenhuollon työtä.
– Ei ole perusterveydenhuoltoa ilman apteekkeja, hän summasi.
Söderlundin mukaan apteekeilla on merkittävä rooli etenkin sairauksien ehkäisyssä ja itsehoidon tukemisessa. Hän muistutti, että jo 56 maassa apteekeissa voi esimerkiksi rokottautua, ja näiden maiden määrä kasvaa koko ajan. Suomessa apteekin ammattilaisten on ollut mahdollista antaa rokotuksia viime vuoden toukokuusta lähtien.
Mitä tapahtuu, jos uusia malleja ei kehitetä?
Pohjoismaista pisimmällä apteekkien terveyhdenhuoltopalvelujen kehityksessä ovat Norja ja Tanska. Esimerkiksi Tanskassa ensimmäinen valtiorahoitteinen apteekin tarjoama tukipalvelu oli inhalaatiotekniikan tarkistuspalvelu, joka on ollut käytössä jo vuodesta 2005 lähtien.
Norjassa inhalaatiohoidon tarkistuspalvelu on ollut tarjolla vuodesta 2016, ja pari vuotta myöhemmin, vuonna 2018, Norjassa lanseerattiin lääkityksen aloituspalvelu.
Viime vuonna inhalaationhoidon tarkistuksia tehtiin Norjassa kaikkiaan 74 000 kappaletta, ja lääkehoidon aloituksen konsultaatiota annettiin 22 000 kertaa.
Rokotuksia Norjan apteekeissa annettiin viime vuonna jo 380 000.
Uusien palveluiden kehittämiseksi tarvitaan toki toimiviksi osoitettuja malleja. Mutta yhtä lailla huomioon täytyy ottaa, millainen riski on siinä, ettei uusia palveluita kehitetä.
Norjan Apteekkiliiton vanhemman neuvonantajan Hilde Ariansenin mukaan olennaista on, että kaikilla palveluille on kehitetty kansalliset standardit, joissa on määritelty muun muassa vaadittava koulutus ja osaamisen testaus. Luvat toiminnalle on myös uusittava säännöllisesti.
Valtakunnallisten raamien lisäksi Ariansenin mukaan on keskeistä, että myös viranomaiset osallistuvat palveluiden kehittämiseen ja toiminnan standardointiin.
– Uusien palveluiden kehittämiseksi tarvitaan toki toimiviksi osoitettuja malleja. Mutta yhtä lailla huomioon täytyy ottaa, millainen riski on siinä, ettei uusia palveluita kehitetä, Ariansen painotti.
Ruotsissa odotetaan päätöksiä
Myös Ruotsissa on hiljattain havahduttu apteekkien terveyspalveluiden mahdollisuuksiin.
Uppsalan yliopiston professorin Sofia Kälvemark-Sporrongin mukaan Ruotisissa kehitettiin palveluita systemaattisesti ennen apteekkimarkkinan uudistusta, mutta vuonna 2009 tapahtuneen apteekkimarkkinan liberalisoinnin jälkeen kehitys on ollut hiljaisempaa.
– Kuitenkin palveluiden monipuolistaminen oli yksi liberalisaation tavoitteista, Kälvemark-Sporrong huomauttaa.
Syitä kehityksen hitauteen ovat Kälvemark-Sporrongin mukaan olleet muun muassa taloudellisten kannustimien puute sekä pelko siitä, kilpailijat kopioivat vaivalla kehitettyjä malleja.
Kuluvan vuosikymmen alussa Ruotsin hallitus tarttui toimeen ja teki toimeksiannon pilotista, jossa kokeiltiin muun muassa Norjan mallin mukaista inhalaatio-opastusta ja statiinilääkityksen aloituspalvelua. Tulokset olivat positiivisia.
Kävi ilmi, että jopa puolet potilaista tarvitsi apua inhalaatiolaitteen käytössä. Lääkityksen aloituspalvelun puolestaan todettiin parantavan sitoutumista lääkkeen käyttöön.
Loppuvuodesta 2024 Ruotsin lääkealan viranomainen TLV (Tandvårds- och Läkemedelsförmånsverket) ehdotti, että nämä palvelut tuodaan apteekkeihin kaikkialla Ruotsissa.
Kälvemark-Sporrongin mukaan nyt Ruotsissa odotetaan poliittisien tahdon ilmaisua palveluiden laajentamiseksi.
– Odotamme hallituksen kantaa ja poliittisia toimia.
Lue myös
Aluevaalit 2025 Puolueiden sote-kansanedustajat: Apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä tulee vahvistaa
Apteekkirokotukset Apteekkariliitto: Rokotuksen voi saada kesään mennessä jopa sadasta lähiapteekista
Aluevaalit 2025 Apteekeista matalan kynnyksen terveyspalveluita – Onko tässä ratkaisu lähipalveluiden vahvistamiseen?
