Keskustelu: Näin apteekkien tehtäviä ja taloutta tulisi uudistaa – ”Käytetäänkö meillä tosiaan liian vähän itsehoitolääkkeitä?”
Uudistuva apteekki, Yhteiskunta - 18.11.2024 at 08:32
Farmasian Päivien keskustelu apteekkien tehtävistä ja taloudesta kiertyi kolmeen teemaan. Ensiksi tarvitaan kansallisen tason ohjaus apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyöhön. Toiseksi apteekkien talous on saatava kuntoon. Kolmanneksi ihmeteltiin, mitä ongelmaa itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamisella oikein korjataan.
Farmasian Päivien suuressa lääkehuoltokeskustelussa keskusteltiin perjantaiaamuna apteekkien tehtävistä ja apteekkitaloudesta. Keskustelua alusti sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtava asiantuntija Lauri Pelkonen, joka parhaillaan vetää ministeriössä apteekkialaa uudistavaa hankekokonaisuutta.
Pelkosen mukaan etenkin apteekkitalouden uudistusten ajatuksena on, että nyt ei haeta laastareita pintahaavaan, vaan etsitään pidemmälle ja syvemmälle meneviä ratkaisuja.
– Yksimielisiä ollaan siitä, että jotain täytyy tehdä. Sen sijaan siitä, miten pitäisi tehdä, on erilaisia näkemyksiä, Pelkonen totesi.
Apteekki ”välittäjäviranomaisena”
Itse keskustelussa löytyi kuitenkin yllättävänkin yhteneväisiä näkemyksiä siitä, mihin suuntaa apteekkien toimintaa pitäisi kehittää.
Pelin avasi sosiaalineuvos Aimo Strömberg, joka toivoi apteekeilta entistä yksilöllisempää palvelua ja neuvontaa. Strömberg visioi apteekin ”välittäjäviranomaisena”, joka tekisi muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa niin tiivistä yhteistyötä, että se näkyisi myös potilaalle.
Strömbergin mukaan esimerkiksi omien lääkitysongelmien kanssa tulisi voida mennä ensin apteekkiin, ja vasta sieltä ohjattaisiin muualle terveydenhuoltoon, mikäli ongelma olisi sellainen, että siihen tarvitaan lääkäriä.
Apteekin roolin selkeyttäminen on myös hyvinvointialueen näkökulmasta ehdottoman välttämätöntä.
Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi vastasi, että farmasian ammattilaiset ovat valmiita vastaamaan toiveeseen, mutta se edellyttää, että apteekin rooli potilaan hoitopolulla ja suhteessa muuhun terveydenhuoltoon on selkeä ja tarkasti määritelty.
Samaa mieltä oli hyvinvointialue Keusoten tutkimus- ja kehitysjohtaja, johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen.
– Apteekin roolin selkeyttäminen on myös hyvinvointialueen näkökulmasta ehdottoman välttämätöntä.
Ohjaus ja rahoitus kuntoon
Laitinen-Parkkonen muistutti, että valtio ohjaa sote-sektoria nykyisellään voimakkaasti ja samankaltaista ohjausta tarvitaan apteekkien ja muun soten välille.
Tätä peräänkuulutti myös Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen. Puumalaisen mukaan esimerkiksi toukokuussa voimaan tullut farmaseuttien ja proviisoreiden rokotusoikeus on sinänsä hyvä, mutta kovin pistemäinen edistysaskel apteekkien ja muun terveydenhuollon työnjaossa.
– Oikeasti tarvittaisiin kansallisen tason työryhmä, joka laatisi apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyölle kansalliset raamit ja yhteiset tavoitteet.
Ja samalla, kun työryhmä miettisi palveluiden jakamista, sen tulisi Puumalaisen mukaan miettiä myös niiden rahoitusta.
– Apteekin tehtävien ja talouden tulee olla tasapainossa. Jos siis lisätään tehtäviä, pitäisi myös katsoa, mistä rahat siihen tulevat.
Puumalainen nosti esimerkiksi Norjan, missä apteekit tuottavat muun muassa uuden lääkehoidon aloituspalvelua ja inhalaation tarkistuspalvelua. Molemmista apteekki saa valtiolta korvauksen. Palveluiden kustannusvaikuttavuutta on myös tutkittu.
Apteekkivero kaipaa kipeästi uudistusta
Apteekin tehtävien lisäksi keskustelun toinen iso teema olikin apteekkitalous.
Kysymykseen siitä, mikä apteekkitaloudessa on niin vialla, että se kaipaa uudistusta, vastasi ensimmäisenä Itä-Suomen yliopiston apteekin apteekkari Jouko Savolainen. Terävänä keskustelijana tunnetun Savolaisen vastaus olikin melko tyhjentävä:
– Kaikki.
Tarkemmalla ruotimisella tuli selväksi, että isoin korjausvelka nähtiin lääketaksan ja apteekkiveron muodostamassa kokonaisuudessa. Tämän nostivat esiin Savolaisen lisäksi Apteekkariliiton Puumalainen sekä Helsingin yliopistoa työelämäprofessorina edustanut Apteekkariliiton väistyvä puheenjohtaja Risto Kanerva.
Kanervan mukaan lääketaksa ja apteekkivero -kokonaisuus ei ole elänyt ajassa ja maailman muutoksessa niin kuin sen olisi pitänyt.
– Esimerkiksi apteekin lääkemyynnin rakenne on muuttunut merkittävästi. Nykyinen veromalli ei enää vastaa tätä rakennetta.
Säästöjä ja säästöjä
Kanerva suomi myös viime vuosien toistuvia, apteekkeihin kohdistettuja leikkauksia.
– Jostain syystä apteekki nähdään paikkana, jossa on aina rahaa, jota voidaan ulosmitata. Jossain vaiheessa pää tulee kuitenkin vetävän käteen.
Nyt ollaan tekemässä uusia säästöjä ennen kuin nähdään edellisten vaikutukset. Meidän arviomme on, että esimerkiksi biosimilaareista saadaan reilusti ennakoitua suuremmat säästöt.
Myös lääkeyhtiö Orionin Suomen ja Baltian myynnin- ja markkinoinnin johtaja Janne Maksimainen toivoi malttia tuleviin lääkesäästöihin.
– Nyt ollaan tekemässä uusia säästöjä ennen kuin nähdään edellisten vaikutukset. Meidän arviomme on, että esimerkiksi biosimilaareista saadaan reilusti ennakoitua suuremmat säästöt ja apteekeilla on siinä merkittävä rooli, Maksimainen painotti.
Keusoten Pirjo Laitinen-Parkkonen nosti esiin toisenkin tavan, jolla apteekit tuovat ja voisivat tuoda enemmänkin säästöjä yhteiskunnalle.
– Meidän kustannuksistamme 80 prosenttia tulee potilaista, joilla on paljon lääkkeitä käytössä. Tämä on se ryhmä, joka meidän pitäisi yhdessä apteekkien kanssa hoitaa.
Apteekin tärkein tehtävä on potilaan lääkehoidon onnistumisen turvaaminen. Tällä on iso kustannusvaikutus, sillä se vähentää lääkehaitoista johtuvia ongelmia.
Samaa painotti Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen.
– Apteekin tärkein tehtävä on potilaan lääkehoidon onnistumisen turvaaminen. Tällä on iso kustannusvaikutus, sillä se vähentää lääkehaitoista johtuvia ongelmia.
Käytetäänkö lääkkeitä todella liian vähän?
Lääkehoidosta johtuvia ongelmia sen sijaan tuskin vähentää hallituksen valmistelema itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajennus, johon tartuttiin myös keskustelussa.
Farmasialiiton Maija Pirttijärven mukaan itsehoitolääkekeskustelu vie poliittisessa valmistelussa nyt liikaa kaistaa todellisilta ongelmilta.
Lue myös
Meneekö ideologia turvallisen lääkehoidon edelle?
Jouko Savolainen puolestaan nosti esiin, että itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajennukseen voi liittyä myös EU-lainsäädännöllisiä ongelmia.
Savolaisen mukaan ongelma on, että kun puhutaan apteekkien itsehoitolääkkeistä, puhutaan apteekin lakisääteisen tehtävän parhaiten kannattavasta osasesta. Hänen mukaansa on olemassa ennakkotapauksia, joissa on todettu, ettei tällaista osaa voida vapauttaa.
Risto Kanerva toivoi, että itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamisen sijaan puhuttaisiin vihdoin sitä, mitä apteekeilta Suomessa ihan oikeasti halutaan.
Näyttää siltä, että nyt ollaan poliittisen ideologian ajamana viemässä mattoa alta apteekkien perustehtävältä.
Nyt ongelma Kanervan mukaan on, että yhtäällä apteekeille ehdotetaan lisää tehtäviä ja velvoitteita ja toisaalta niiden taloudellisia toimintaedellytyksiä horjutetaan. Itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajennus kun on taas yksi lisäisku apteekkien talouteen.
– Näyttää siltä, että nyt ollaan poliittisen ideologian ajamana viemässä mattoa alta apteekkien perustehtävältä, Kanerva summasi.
Apteekkariliiton Puumalainen muistutti, että kun itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajennusta on tutkittu niissä maissa, missä sitä on toteutettu, tutkimustieto ei yksiselitteisesti osoita, että esimerkiksi itsehoitolääkkeiden hinnat olisivat laskeneet. Kuitenkin tämä on yleisin argumentti, jolla myyntikanavien laajennusta perusteellaan.
Onko meillä Suomessa oikeasti tilanne, että itsehoitolääkkeitä käytetään nyt liian vähän?
– Sen sijaan siitä on selvää näyttöä, että myynnin laajentaminen lisää lääkkeiden käyttöä. Onko meillä Suomessa oikeasti tilanne, että itsehoitolääkkeitä käytetään nyt liian vähän?