Keusotessa lääkitysturvallisuus on kaikkien yhteinen asia
- 29.09.2022 at 08:50
Keski-Uudellamaalla apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyö tiivistyy hyvää vauhtia. Farmasian ammattilaisilla nähdään tärkeä rooli etenkin lääkitysturvallisuuden varmistamisessa.
Apteekkien integroiminen tiiviisti osaksi hyvinvointialueiden toimintaa on yksi Apteekkariliiton hallitusohjelmatavoitteista tulevalle hallituskaudelle.
Keski-Uudenmaan sote-alueella (Keusote) yhteistyön tiivistämisessä ollaan jo hyvässä vauhdissa. Alueen apteekit osallistuivat toukokuussa Järvenpäässä järjestettyyn seminaariin, jossa kartoitettiin miten alueen asiakas- ja potilasturvallisuus- ja lääkitysturvallisuustyö tällä hetkellä rakentuu.
– Apteekit ovat koko ajan enemmän ja enemmän puheissa Keusoten sisäisissä kokouksissa. Olivat kyseessä sitten lääkärit, päälliköt tai muut työntekijät, sana ”apteekki” on alkanut vilistä keskusteluissa, kertoo Keusoten suunnittelija, proviisori Suvi Hakoinen.
Yhteistyötä halutaan
Yksi vahva teema Keusotessa on lääkitysturvallisuuden kehittäminen. Apteekkien mukanaolo tässä nähdään tarpeellisena.
– Kukaan ei kyseenalaista sitä, viesti on vahva, yhteistyötä halutaan, Hakoinen sanoo.
Hän itse työskentelee ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa ja tiedostaa apteekkien potentiaalin.
– Yksittäisistä apteekeista löytyy jo nyt paljon erilaisia lääkitysturvallisuutta edistäviä toimintamalleja. Esimerkiksi astmalääkereseptin uusimispyynnön yhteydessä lähetettävä astmascore on erinomainen esimerkki toimivasta paikallisesta yhteistyöstä. Pisteytys auttaa lääkäriä arvioimaan astman hoitotasapainoa reseptin uusimisen yhteydessä.
Hakoinen toivookin, että apteekit markkinoisivat palveluitaan entistä aktiivisemmin. Osaaminen pitää tuoda esille.
– Meillä ei edes Keusoten sisällä ole tietoa, mitä kaikkea alueen apteekit oikeasti tarjoavat.
Suorempi yhteys paikalliseen terveydenhuoltoon
Tuusulan Kellokosken apteekin proviisori Susanna Lehto oli yksi Järvenpään seminaariin osallistuneista apteekkilaisista. Kellokosken apteekin lääkitysturvallisuusvastaavana toimiva Lehto löi tilaisuudessa hynttyyt yhteen kahden kollegan kanssa ja niin muodostui Keusoten apteekkien asiantuntijaryhmä.
Kolmikon ensimmäinen konkreettinen yhteistyökuvio hyvinvointialueen kanssa on jo luotu. Ryhmä on kutsuttu Keusoten sisäisiin, lääkitysturvallisuutta koskeviin Haipro-kokouksiin.
Haipro on laajasti sosiaali- ja terveydenhuollossa käytössä oleva vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, johon apteekit liittyivät viime syksynä. Keusoten alueen apteekit ovat ottaneet uuden työkalun aktiivisesti käyttöön: alueelta on pilottivuoden aikana tehty eniten ilmoituksia potentiaalisista vaaratilanteista. Lehto näkee Haipron erinomaisena työkaluna yhteistyön rakentamisessa.
– Toivottavasti kaikki apteekit ymmärtävät, että meillä on nyt tilaisuus päästä tekemään oikeasti yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa. Toistaiseksi se on onnistunut aika harvalla paikkakunnalla.
Lehto korostaa, että apteekeilla tulisi olla nykyistä suorempi yhteys paikalliseen terveydenhuoltoon.
– Ensiarvoisen tärkeää olisi, että apteekit tietäisivät, kenen kanssa yhteistyötä tehdään ja että yhdessä sovitaan toimintamallit eri tilanteisiin.
Aidosti osa terveydenhuoltoa
Apteekkien yhteisenä toiveena on, että terveydenhuolto hyödyntäisi entistä enemmän apteekkien osaamista, kuten lääkehoidon arviointeja. Kotihoidon puolella erikoistumisopintoja suorittanut Lehto peräänkuuluttaa erityisesti lääkehoidon kokonaisuuden hallintaa.
– Periaatteessa kotihoidon lääkäri vastaa potilaan lääkityksestä, mutta todellisuudessa reseptejä tulee myös erikoislääkäreiltä, eivätkä nämä puutu toistensa määräyksiin. Harvassa ovat ne asiakkaat, joiden lääkityksessä ei ole mitään huomautettavaa.
Lehto ja asiantuntijaryhmä kokosivat kesällä yhteistyöverkoston, jossa on edustus kaikista alueen apteekeista. Verkoston toiminta on tarkoitus polkaista käyntiin nimenomaan alueen apteekkien omien Haipro-vaarailmoitusten käsittelyllä.
Ensimmäinen tapaaminen Keusoten edustajien kanssa toteutui syyskuun loppupuolella.
Syyskuun puolivälissä Keusotessa järjestettin lääkitysturvallisuuden teemaviikko, joka on osa vuosittaista Asiakas- ja potilasturvallisuuspäivää. Apteekit ovat vahvasti mukana teemaviikolla.
– Saimme oman ständin kahteen teemaviikon yleisötapahtumaan. Tämä oli todella hyvä merkki. Tuli tunne, että olemme aidosti osa terveydenhuoltoa, Lehto toteaa.
Apteekit aktiivisina
Uudet hyvinvointialueet ovat apteekeille tärkeä mahdollisuus integroitua entistä tiiviimmin osaksi muuta terveydenhuoltoa. Keusoten alueella yhteistyötä lääkäreiden ja apteekkien välillä on viritelty jo parin vuoden ajan virtuaalisissa yhteistyökokouksissa.
– Apteekit ovat olleet alusta lähtien aktiivisina mukana, lähes kaikista apteekista on ollut edustus kokouksissa. Suurempi haaste on ollut löytää ja tavoittaa oikeat lääkärit, Suvi Hakoinen kertoo.
Kokouksissa on muun muassa tiedotettu apteekkeja potilastietojärjestelmien vaihtumisesta.
– Järjestelmävaihdokset saattavat estää sähköisten reseptinuusimispyyntöjen läpimenon. Kun häiriö ja sen kesto on tiedossa jo etukäteen, tilanne ei aiheuta selvittelyjä apteekissa, Hakoinen kuvailee.
Esille on nostettu myös sähköisen reseptin kirjoitusteknisiä asioita.
– Apteekeilta on tullut toive, että lääkärit hyödyntäisivät enemmän sähköisen reseptin lisätietokenttiä, esimerkiksi tilanteissa, jossa lääkkeen interaktio toisen jo käytössä olevan lääkkeen kanssa on lääkärin tiedossa. Tällä voitaisiin välttyä turhilta yhteydenotoilta ja säästettäisiin kaikkien aikaa.
Virtuaalikokousten rinnalle Hakoinen toivoo takaisin koronan katkaisemia hyviä käytäntöjä, kuten lääkäreiden tutustumisvierailuja paikalliseen apteekkiin.
– Kun nähdään mitä toisen työ on, ymmärretään, että jos minä säästän omasta työajastani kaksi minuuttia, se saattaakin viedä tunnin toisen työaikaa. Lääkärin olisi hyvä nähdä reseptintoimitustilanne ja se, mitä ruudulla apteekissa näkyy. Vastaavasti apteekkilaisten olisi hyvä tietää, miten reseptin uusimispyynnöt näkyvät terveydenhuollon puolella.
Jokaisen apteekkilaisen vierailu terveyskeskuksessa tuskin onnistuu, mutta Hakoisella on ehdotus.
– Virtuaalinen tutustuminen reseptinkirjoitusohjelmaan auttaisi niin apteekkilaisia kuin farmasian opiskelijoitakin ymmärtämään lääkärin työtä.
Riskien näkeminen on pysäyttänyt
Parhaillaan väitöskirjaa lääkitysturvallisuudesta tekevän Hakoisen kiinnostuksen kohteena on erityisesti sosiaalihuollon yksiköiden lääkitysturvallisuus. Työ Keusoten suunnittelijana on ollut silmiä avaavaa.
– Riskien näkeminen on pysäyttänyt. Sosiaalihuollon puolella työskentelevillä on usein joko hyvin vähän tai ei ollenkaan lääkehoidon koulutusta. Farmasian ammattilaisten osaamista voitaisiin hyödyntää paljon hoivayksiköissä.
Hakoinen näkee, että esimerkiksi koneellista annosjakelupalvelua voisi kehittää yhdessä apteekkien kanssa.
– Palvelun aloitukseen liittyy tietyt perustarkistukset, mutta siihen voisi liittää monenlaista muutakin. Esimerkiksi, jos apteekissa huomataan, että asiakkaalle toimitetaan säännöllisesti lääkettä, johon hänellä ei ole Kela-korvausnumeroa, asiasta voisi viestiä yksikölle. Ikäihmisten kohdalla suuret lääkelaskut vievät ison osan pienestä eläkkeestä. Hoitajat eivät osaa asiaa kyseenalaistaa, heillä ei ole osaamista korvattavuusasioissa.
Apteekkien Haipro-aineistoa Hakoinen odottaa sormet syyhyten.
– Systemaattista tapaa kerätä tietoa esimerkiksi reseptin toimittamiseen liittyvistä haasteista ei ole aiemmin ollut. Ilmoitusten käsitteleminen yhdessä apteekkilaisten kanssa avaa meille mahdollisuuksia kehittää toimintamalleja aivan uudella tavalla.
Sosiaali- ja terveysministeriön luoman asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2026 asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa. Onko tavoite saavutettavissa?
– Tavoite on kunnianhimoinen, mutta suunta on oikea, Hakoinen muotoilee.
– Se vaatii työtä ja tekijöitä.