Kohti parempaa – Viron apteekkijärjestelmä muuttuu hitaasti, mutta varmasti
- 18.03.2022 at 09:50
Viron apteekkiuudistus täyttää huhtikuussa kaksi vuotta. Konkreettisia muutoksia on tapahtunut vielä vähän, mutta alan vaikuttajien mukaan suunta on oikea.
Kun Viron apteekit huhtikuussa 2020 siirtyivät proviisorien enemmistöomistukseen, odotukset – ja toisaalta myös pelot – olivat isoja.
Uudistuksen virallisia tavoitteita olivat vertikaalisen integraation eli lääketukkujen apteekkiomistuksen kieltäminen ja proviisoriomistuksen vahvistaminen. Uudistuksen toivottiin myös lisäävän kilpailua ja alentavan lääkkeiden hintoja. Samalla apteekkipalveluiden laadun odotettiin paranevan, kun ruorissa olisivat bisnesmiesten sijaan farmasian ammattilaiset.
Uudistuksen vastustajat puolestaan maalasivat uhkakuvia, joiden mukaan peräti kaksi kolmesta apteekista saattaisi sulkeutua, jolloin ihmiset jäisivät ilman lääkkeitä ja farmaseutit ilman työpaikkoja. Siinä, missä uudistuksen kannattajat povasivat lääkkeiden hinnanlaskua, vastustajat ennakoivat hintojen karkaavan pilviin.
Nyt, lähes kaksi vuotta uudistuksen jälkeen, sen enempää uhat kuin toiveetkaan eivät ole toteutuneet. Asiakkaiden näkökulmasta apteekit toimivat kuten ennenkin. On tutut brändit ja vanhat kanta-asiakkuudet.
– Uudistus tuli, mutta mitään ei tapahtunut, summaa Viron Apteekkariliiton pääproviisori Kaidi Sarv.
Yksi syy lopputulemalle on koronapandemia, joka sieppasi niin poliitikkojen kuin mediankin huomion aivan uudistuksen kynnyksellä. Äänekäs kamppailu uudistuksen puolesta ja sitä vastaan katkesi kuin veitsellä leikaten. Eikä huomio ole palannut. Vuoden 2021 aikana hallituksen oli muun muassa tarkoitus julkistaa uusia strategisia tavoitteita uudistuksen eteenpäin viemiselle, mutta alkuvuodesta 2022 ne ovat edelleen tekemättä.
Toinen syy näkymättömille seurauksille on se, että apteekkiketjujen entiset omistajat, isot lääketukut, pitävät yhä kiinni määräysvallastaan. Käytännössä vanhat apteekkiketjut jatkavat toimintaansa franchise-periaatteella. Proviisoriomistajat ovat siis ikään kuin liikkeenhoitajia tai ”varjo-omistajia”.
– Uudet omistajat ovat lähinnä junan kuljettajia, jotka ajavat sinne, minne kiskot vievät. Kaikki on määritelty franchise-omistajien toimesta, Sarv sanoo.
Oikeuslaitos otti kantaa
Muutos saattaa kuitenkin olla tulossa. Meneillään on useita oikeusjuttuja, jotka koskevat uusien apteekkareiden vajaata valtaa ja omistajuutta, joka näkyy vain paperilla eikä käytännön valinnoissa.
Tähän mennessä yksi tapaus on käynyt läpi kaikki oikeusasteet. Siinä missä alemmat oikeusasteet eivät nähneet ongelmaa, korkein oikeus totesi, että Lääkelaitoksen ja Kilpailuviraston on lupaprosessissaan tarkistettava, että myös todellinen päätösvalta on apteekin enemmistöomistajalla eli proviisorilla.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, siitä kiistellään yhä, ja oikeusprosessi vienee vuosia, mutta korkeimman oikeuden päätös on antanut proviisoreille toivoa, että uudistuksen tavoitteet joskus toteutuvat. Jutusta odotetaan ennakkotapausta uusien pelisääntöjen laatimiselle.
– Lääkelaitos ei ole erityisen kiinnostunut lisätyöstä, enkä usko, että viranomainen tekee tässä suhteessa uusia avauksia, mutta luultavasti uusien lupien myöntämisessä ollaan jatkossa tarkempia, Sarv arvioi.
Muutos vie vuosia
Myös Viron proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtaja Karin Alamaa-Aas odottaa oikeuden päätöstä ja uskoo, että se aikanaan vauhdittaa muutosta. Toinen muutoksentuoja on hänen mukaansa uusi proviisori- ja apteekkarisukupolvi, joka vielä opiskelee alaa ja näkee uransa alusta saakka toisenlaisia mahdollisuuksia kuin edeltäjänsä.
– Olen toiveikas, että uusi polvi muuttaa asioita, mutta siihen menee vielä vuosia.
Alamaa-Aas korostaa, että apteekkireformi on joka tapauksessa pitkä prosessi. Valmistelut aloitettiin jo vuonna 2014, ja lakiuudistus toteutui lopulta kuusi vuotta myöhemmin. Alamaa-Aasin mukaan voi hyvinkin mennä vielä toiset kuusi vuotta, ennen kuin todellisia tuloksia nähdään.
– Kun itse aloitin työt reformihankkeessa, kuvittelin, että kyseessä on muutaman kuukauden projekti. Nopeasti minulle kuitenkin kerrottiin, että e-hei, muutos tulee viemään vuosia ja taas vuosia. Ja niin se on.
Hänen mukaansa näennäinen muuttumattomuus voi tässä vaiheessa olla myös hyvä asia.
– Kuten sanottua, muutoksen vastustajat pelottelivat etukäteen, että Viron apteekit menevät kiinni, ja ihmiset jäävät ilman lääkkeitä ja palveluita. Näin ei käynyt, ja hyvä niin.
Apteekkareiden täytyy itse tarttua ohjaksiin
Oikeusprosessien ja uuden apteekkarisukupolven lisäksi Alamaa-Aas odottaa, että enemmistöomistajuuden saaneet apteekkarit ravistaisivat menneisyyden harteiltaan ja tarttuisivat ohjaksiin.
– Jossain vaiheessa apteekkareiden täytyy alkaa itse laittaa tukkuliikkeille kampoihin. Muutosta ei voi vain odottaa, vaan se täytyy tehdä myös itse.
Osa apteekkareista on jo toimeentunutkin, mutta moni tyytyy jatkamaan entiseen malliin.
– Apteekkareissa on heitä, jotka aidosti ja oikeasti haluavat kehittää palveluita ja tuoda apteekkeja lähemmäs terveydenhuoltoa. Mutta valitettavasti on myös heitä, joita kiinnostaa vain raha.
Harmaalla alueella
Myös Kaidi Sarv tunnistaa bisnesajattelun sudenkuopat. Sarvin mukaan ongelma limittyy apteekkien suureen määrään.
Apteekkeja on Virossa noin 500, kun Sarvin mukaan luonnollinen määrä olisi noin puolet siitä. Valtaosa apteekeista sijaitsee suurissa kaupungeissa, kauppakeskuksissa ja ruokakauppaketjujen yhteydessä.
Apteekkeja on niin paljon, ettei niihin meinaa riittää osaavaa työvoimaa. Lisäksi esimerkiksi kauppakeskuksissa aukioloajat määräytyvät keskusten sääntöjen mukaan.
– Proviisorit ja farmaseutit tekevät 11–12-tuntisia työpäiviä. Vuoron lopulla on jo aika vaikeaa olla empaattinen ja proaktiivinen.
Apteekkien suuri määrä pienentää myös niiden katteita, jolloin liikevaihtoa haetaan lisämyynnistä. Sarvin mukaan iso osa apteekeissa myytävistä tuotteista on jotain muuta kuin lääkkeitä. Apteekit myyvät valtavasti erilaisia luontaistuotteita ja ravintolisiä. Toisin kuin lääkkeiden, niiden hinnoittelua tai myyntikatetta ei säädellä.
– Ja ihmisethän ostavat niitä.
Samoin kaupaksi menevät erilaiset hyvinvointipalvelut. Apteekit voivat tarjota esimerkiksi verenpaineen tai verensokerin mittausta. Ongelma on siinä, että siinä missä varsinaisia terveyspalveluita, kuten rokottamista, säädellään, edellä mainitun kaltaiset nice to know -mittaukset ovat harmaata aluetta. Niitä tehdään, mutta niitä ei esimerkiksi kirjata mihinkään potilastietoihin. Ne ovat siis ikään kuin kotimittausten korvike. Ja apteekille sisäänheittotuote.
– Samalla kävijöille voidaan sitten myydä jotain muutakin.
Sarvin mukaan tämä ei ole eettisesti eikä terveyspoliittisesti kestävää.
– Apteekin palveluiden ja tuotteiden tulisi pohjata tieteeseen ja ihmisten terveydellisiin tarpeisiin. Ei voida vedota siihen, että tätä asiakkaat haluavat. Se, mitä ihmiset haluavat, ei välttämättä ole sitä, mitä he tarvitsevat.
Työ jatkuu
Ongelmista ja muutoksen hitaudesta huolimatta sekä Kaidi Sarv että Karin Alamaa-Aas ovat ehdottomasti sitä mieltä, että uudistus kannatti tehdä.
– Ilman reformia farmasian ammattilaisilla ei olisi ollut tulevaisuutta apteekeissa. Loputkin apteekit olisivat lopulta päätyneet osaksi isoja ketjuja. Ja vaikka kilpailuvirasto väittää muuta, niiden välillä ei olisi ollut minkäänlaista kilpailua, sillä ne ovat jo jakaneet markkinan keskenään, Kaidi Sarv sanoo.
Ja vaikka lääkemarkkinaa edelleen hallitsevat isot tukut, markkinoille odotetaan nyt uusia toimijoita. Pelin avasi laivayhtiö Tallinkin Farmatar-tukku syksyllä 2020.
– Sen markkinaosuus on vielä pieni, mutta ainakin apteekeilla on nyt mahdollisuus ostaa muiltakin kuin vanhoilta isoilta toimijoilta, Sarv sanoo.
Viron apteekkariliitto ja muut farmaseuttiset yhdistykset ovat yhdessä koonneet visiota siitä, millainen apteekkikentän kehitys voisi olla tästä eteenpäin, mutta työkalut niiden toteuttamiseen ovat muualla. Yhtäällä odotetaan oikeuslaitoksen ennakkopäätöstä apteekkiomistajien määräysvallasta. Politiikan kentällä taas odotetaan pandemian päättymistä – ja tietenkin tulevia vaaleja.
Sarv on kuitenkin toiveikas.
– Uskon parempaan tulevaisuuteen. Olkoonkin, että muutos on hidasta.
Samaa sanoo Alamaa-Aas.
– Uudistus mahdollistaa apteekkien kehittämisen enemmän terveydenhuollon suuntaan. Apteekkeihin voidaan tuoda uusia palveluita ja neuvonnan laatua voidaan parantaa. Vaikka tähänastinen muutos on näennäisen pieni, olemme jo saavuttaneet paljon. Nyt työ jatkuu.