Koronapandemia on vähentänyt antibioottien kulutusta Suomessa
- 29.11.2021 at 03:40
Suomessa kulutetaan antibiootteja vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Myös eläinten lääkitseminen antibiooteilla on vähentynyt edelleen.
Koronapandemia on vähentänyt antibioottien kulutusta Suomessa ja useissa muissa Euroopan maissa, kertoo Euroopan tautikeskus ECDC.
Vuosina 2019–2020 bakteerilääkkeiden kulutus ihmisillä laski EU/ETA-maissa yli 15 prosenttia. EU:n terveys- ja elintarviketurvallisuuskomissaari Stella Kyriakides pitää mikrobilääkeresistenssiä vakavana haasteena maailmanlaajuisesti, vaikka pandemia on vähentänyt kulutusta.
Hän vaatii Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n tiedotteessa kiireellisiä toimia, koska antibiootit eivät enää toimi ja ihmishenkiä menetetään.
– Mikrobilääkeresistenssi on edelleen vakava haaste maailmanlaajuisesti. Mikrobilääkeresistenssi on hiljainen pandemia, joka tapahtuu tässä ja nyt. Terveyteen investoiminen tänään pelastaa ihmishenkiä huomenna, sanoo Kyriakides.
Antibioottien kulutus laskee Suomessa
Suomessa kulutetaan antibiootteja vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Kokonaiskulutus on laskenut lähes 20 prosenttia vuosina 2019–2020.
Kulutusta on vähentänyt erityisesti koronapandemia.
– Korona-aikana sairaaloiden antibioottien kulutuksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa hankaluudet perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudessa, ei-kiireellisten leikkausten peruuntumiset sekä pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden sairaalahoitojaksojen väheneminen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Katja Koukkari.
Avoterveydenhuollossa antibioottien kulutuksen laskua selittävät sosiaalisten kontaktien välttäminen, käsihygienian edistäminen, yskimisetiketti ja matkustusrajoitukset, sillä toimet ovat vähentäneet kaikkien hengitystieinfektioiden ja suolistoinfektioiden esiintymistä.
Bakteerilääkkeiden kulutus Suomessa on ollut vähäisempää kuin EU:n alueella keskimäärin, mutta kuitenkin runsaampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on kaventunut.
Antibioottien kokonaiskulutus laskee edelleen kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Suhteessa asukaslukuun antibiootteja käytetään eniten Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä. Vähiten niitä kuluu Pohjois-Pohjanmaan, Länsipohjan, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireissä.
Mikrobilääkekulutusta seurataan sekä kansallisesti että osana ECDC:n koordinoimaa seurantaverkostoa. Seuranta perustuu lääkkeiden myyntirekisterien tietoihin.
Antibioottiresistenssin tilanne pysynyt vakaana
Antibioottiresistenssin tilanne on pysynyt THL:n mukaan melko vakaana sekä Suomessa että Euroopassa, mutta tilanne vaihtelee edelleen suuresti eri maiden välillä.
Vuosia jatkunut monille eri antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden lisääntyminen Euroopassa on THL:n mukaan huolestuttavaa.
– Antibioottiresistenssi on edelleen vakavasti otettava ongelma ja suuri uhka kansanterveydelle sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Monet infektiot ovat ehkäistävissä muun muassa hyvällä käsihygienialla ja rokotuksilla. Samalla vähennetään mahdollista antibioottihoidon tarvetta ja sitä kautta antibioottiresistenssiä, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Räisänen.
Antibioottien käyttö eläimille vähentynyt Suomessa
Eläinten antibiootteja myytiin Suomessa vuonna 2020 vähemmän kuin koskaan aikaisemmin, selviää tuoreesta Ruokaviraston, Fimean ja Helsingin yliopiston yhteisestä FINRES-Vet 2020 -raportista.
Tuotantoeläinten määrään suhteutettu antibioottien myynti väheni selvästi vuonna 2020. Myös seuraeläinten antibioottien myynnin lasku jatkui ja erityisesti väheni antibioottien käyttö turkiseläinten lääkerehussa.
Pitkäjänteinen työ eläinten sairauksien ehkäisemisessä ja antibioottien maltillinen käyttö heijastuvat Ruokaviraston mukaan myös bakteerien antibioottiresistenssitilanteeseen. Eläimistä eristettyjen bakteerien vastustuskyky antibiooteille on pysynyt Suomessa pääasiassa vähäisenä.
Aiheesta lisää 3.12. ilmestyvässä Apteekkari-lehdessä.