Lääkehuollon ketju varautuu kriiseihin tiiviillä yhteistyöllä
- 29.03.2023 at 08:54
Tänä keväänä toimintansa aloittanut lääkehuoltojaos pyrkii tunnistamaan pienet ja suuret riskit ja ohjeistaa lääkehuollon toimijoita niihin varautumisessa.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, lääkehuollon toimijat Apteekkariliitto mukaan lukien aktivoituivat keskustelemaan lääkehuollon kriisinkestävyydestä. Myös pandemia oli koetellut lääkehuollon globaalia ketjua sekä sairastuttamalla lääkehuollon toimijoiden henkilökuntaa että sulkemalla lääketehtaita etenkin Kiinassa.
Apteekit ryhtyivät tekemään omaa varautumistyötään, mutta varautumista ja sen koordinointia kaivattiin myös eri lääkehuollon toimijoiden kesken.
Nyt yhteisten keskustelujen tuloksena on muodostettu lääkehuoltojaos, joka toimii yhtenä osana huoltovarmuusverkostoa eli Huoltovarmuusorganisaatiota (HVO). HVO:n tunnetuin osanen lienee Huoltovarmuuskeskus, mutta sen lisäksi katto-organisaation alla toimii kaikkiaan 7 huoltovarmuussektoria ja 25 -poolia.
Yksi näistä 25 poolista on terveydenhuoltopooli, ja lääkehuoltojaos on yksi sen neljästä jaoksesta. Lääkehuoltojaoksessa on mukana niin viranomaistoimijoita ja lääketeollisuutta kuin lääketukkujen edustuskin. Sekä tietenkin apteekit.
Apteekkariliitto edustaa jaoksessa avohuollon apteekkeja ja tuo riskikartoitukseen avohuollon lääkejakelun näkökulmaa sekä välittää jaoksessa työstettävää varautumistietoa apteekkikentälle.
Entä jos, niin mitä sitten?
Jaoksessa pyritään muodostamaan lääkehuollon yhteistä tilannekuvaa ja tarkastelemaan erilaisia kriisiskenaarioita sekä tuottamaan ohjeita lääkehuollon toimijoiden varautumisen tueksi.
– Tavoitteena on, että kaikilla toimijoilla olisi ainakin perustiedot hallussa, linjaa HVO:n terveydenhuoltopoolin valmiuspäällikkö Henry Suhonen.
Riskiskenaariot vaihtelevat aina maailmapolitiikan tilasta ja sodanuhasta tietojärjestelmien häiriöihin ja erilaisiin paikallisiin onnettomuuksiin.
– Miten esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet ja niiden kehitys vaikuttavat lääkehuoltoon? Entä, jos suhteisiin tulee kupru, mitä silloin tapahtuu lääkkeiden raaka-aineiden saatavuudelle ja lääketuotannolle? Tai mitä jos Suomessa sähkökatko tai iso kevättulva pilaa apteekin varaston? Tai tulipalo tuhoaa logistiikkakeskuksen kuljetuskaluston? Tai tietojärjestelmiin kohdistuva häiriö aiheuttaa useita päiviä kestävän Kanta-palveluiden toimintakatkoksen, havainnollistaa uhkakuvia Apteekkariliiton edustajana jaoksessa työskentelevä IT-johtaja Mika Kuivamäki.
Koko ketju huomioon
Jaoksen työssä pyritään tuottamaan varautumistyökaluja paitsi yksittäisille lääkehuollon toimijoille, myös koko ketjulle.
– Yksittäinen toimija ei voi koskaan hallita koko ketjua. Ja usein juuri eri toimijoiden rajapinnoissa on sellaisia riskejä, jotka on syytä tiedostaa. Siksi on tärkeää, että tarkastellaan koko ketjua ja tunnistetaan sieltä mahdollisia epäjatkuvuuskohtia, Henry Suhonen sanoo.
Esimerkiksi apteekit linkittyvät muun muassa lääkkeiden tukkujakelijoihin ja toisaalta muualle terveydenhuoltoon.
– Siksi esimerkiksi apteekkien ja hyvinvointialueiden täytyy varautumisessaan huomioida toisensa. Jos lääkkeiden saatavuushäiriöt äkkiä lisääntyisivät, eikä apteekeissa edelleenkään voitaisi tehdä lääkevaihtoa nykyistä laajemmin, vaan apteekkien tulisi edelleen konsultoida hoitavaa lääkäriä, kuinka nopeasti ketju sakkaisi, Mika Kuivamäki kysyy.
Yhdessä yhteiskunnan vuoksi
Sekä Kuivamäen että Suhosen mukaan kaikki lääkehuoltojaoksen toimijat jakavat yhteisen tilannekuvan ja käsityksen kehitystarpeista.
– Jaoksen vastaanotto on ollut positiivinen, ja toimijoilla on ollut kiinnostusta osallistua sen toimintaan, Henry Suhonen sanoo.
– Kaikki haluavat työskennellä suomalaisen yhteiskunnan eteen ja sen varmistamiseksi, että ihmiset saavat kaikissa tilanteissa tarvitsemansa hoidon, Kuivamäki summaa.