Lääkehuollon kriisijohtaminen pandemian aikana vahvisti yhteistyötä ja Suomen terveydenhuollon kriisivalmiutta
Tutkimus, Yhteiskunta - 21.03.2025 at 11:07
Helsingin yliopiston tuore tutkimus analysoi lääkehuollon kriisijohtamista koronapandemian aikana ja tuo esiin sekä onnistumisia että kehityskohteita.
Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnassa tarkastettu Satu Latosen väitöstutkimus paljastaa, miten apteekit, sairaala-apteekit, lääketeollisuus ja -tukut sekä viranomaiset ja edunvalvontajärjestöt yhdistivät voimansa varmistaakseen lääkkeiden ja rokotteiden saatavuuden Suomen kansalaisille pandemian aikana.
Latosen mukaan yhteistyö eri toimijoiden välillä mahdollisti nopean reagoinnin pandemian aiheuttamiin haasteisiin. Tiedon ja resurssien jakaminen sekä yhteinen ongelmanratkaisu lisäsivät kriisinhallinnan tehokkuutta.
Hän huomauttaa, että lääkehuollon toimijoiden kriisivalmius kehittyi tutkimuksen aikana, kun toimintoja kehitettiin kriisinkestävämmiksi.
Apteekit kohtasivat huolestuneet kansalaiset
Kriisiin vastaaminen vaati tutkimuksen mukaan monenlaisia toimenpiteitä, ongelmanratkaisua ja uusia toimintatapoja.
Apteekit kohtasivat huolestuneet kansalaiset, korjasivat väärää tietoa koronan hoitoon ja lääkkeisiin liittyen, lisäsivät joustavuutta palveluissa ja aloittivat käsidesin valmistuksen.
Sairaala-apteekit puolestaan koordinoivat kriittisten lääkkeiden saatavuutta, perustivat lääkehoidon uusille koronaosastoille ja varmistivat koronarokotteiden turvallisen jakelun terveydenhuollon toimintayksiköihin.
Lääketeollisuus ja -tukut vastasivat lääkehamstraukseen ja toimitusketjujen haasteisiin. Haasteina nousivat esiin epäselvyys ja tietokatveet tiedon jakamisessa, koordinaatiossa ja yhteistyössä.
Miten priorisoidaan, jos lääkkeitä ei ole?
Tutkimus tuo esille myös tarpeen selkeyttää kriittisten lääkkeiden niukkuuden jakamisen pelisäännöt.
– Kun lääkettä ei ole saatavilla tarpeeksi, miten varmistamme, että potilaat eri puolella Suomea ovat yhdenvertaisessa asemassa, Latonen kysyy.
Lääkkeiden velvoitevarastointi suojasi Suomen terveydenhuoltoa Latosen mukaan tehokkaasti, mutta kriisitilanteen koordinointi kaipaa hänestä tarkempia linjauksia.
Suomen kriisivalmiuden kehittäminen on ajankohtainen aihe epävakaan maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Latosen tutkimus osoittaa, kuinka lääkehuollon kriisijohtamista voidaan kehittää, jotta varautuminen tuleviin kriiseihin olisi entistä vahvempaa.
– Toivon, että tutkimus voi auttaa parantamaan lääkehuollon kriisivalmiutta ja nostaa esiin sen merkityksen osana Suomen terveydenhuoltoa, hän pohtii.
Lue myös
Huoltovarmuus Kriisinkestävä lääkehuolto edellyttää maankattavaa apteekkiverkostoa
Lääkehuollon ketju varautuu kriiseihin tiiviillä yhteistyöllä
