Lääkeneuvonnan kehitys: Apteekkien lääkeneuvonnassa tarvitaan tilaa harkinnalle – Myös taloudelliset edellytykset huomioitava
Apteekkityö, Uudistuva apteekki - 09.12.2024 at 10:02
Itä-Suomen yliopisto selvittää apteekkien lääkeneuvonnan kehittämistä. Apteekeissa yksi kysymys on, toteutuuko tulevissa suosituksissa tasapaino apteekkien taloustilanteen ja neuvontaan kohdistuvien odotusten välillä. Apteekeissa toivotaan myös tilanne- ja asiakaskohtaista harkinnanvaraa.
Itä-Suomen yliopisto on kuluvana vuonna tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvitystä apteekkien lääkeneuvonnan kehittämisestä.
Yliopiston tehtävänä on selvittää, mitä tulisi sisältyä apteekin lakisääteiseen lääkeneuvontaan, kuinka se eroaa mahdollisesta maksullisesta lisäneuvonnasta ja mitä apteekeissa annettavasta neuvonnasta voitaisiin dokumentoida.
Selvitys nojaa yhtäältä aiempaan tutkimustietoon ja selvityksiin sekä toisaalta sidosryhmien kuulemiseen. Tutkijat ovat muun muassa haastatelleet lääkäreitä ja tehneet kyselyt farmasian ammattilaisille, hoitajille ja lääkkeiden käyttäjille.
Alkusyksystä sidosryhmät saivat kommentoida alustavia ehdotuksia. Niihin lukeutui muun muassa ehdotus, jonka mukaan lääkkeen toimittamisen yhteydessä annettavaa neuvontaa kehitettäessä tulisi nykyistä enemmän huomioida asiakas- ja hoitolähtöinen neuvonta ja erilaiset asiakasryhmät.
Toisen alustavan ehdotuksen mukaan lääkehoidon seurantaa tulisi konkretisoida esimerkiksi ohjauskirjeissä tai erilaissa suosituksissa ja oppaissa.
Itsehoitolääkkeet vaativat huomiota
Lokakuun alkupuolella yliopisto järjesti kaikille avoimen keskustelutilaisuuden, jossa käytiin läpi aineistossa esiin nousseita alustavia huomioita.
Tilaisuudessa nostettiin esiin muun muassa lääkäreiden näkemyksiä apteekin itsehoitolääkeneuvonnasta. Lääkärit pitivät itsehoitolääkeneuvontaa olennaisena osana apteekkien työtä. Lääkäreiden mukaan apteekeissa tulee myös arvioida itsehoidon tarve.
Kyselyaineistoissa itsehoitolääkkeet puolestaan nousivat esiin erityishuomiota vaativissa neuvontatilanteissa. Etenkin itsehoidon riskilääkkeen ostaminen nähtiin tilanteena, johon on tärkeää kiinnittää huomiota.
Onko yksilöllisille tarpeille tilaa?
Farmasian ammattilaisen keskuudessa yksi isoimmista kysymyksistä ja samalla huolenaiheista on ollut se, syntyykö selvityksen tuloksena raami, joka mahdollistaa yksilöllisen, asiakaslähtöisen neuvonnan vai onko apteekeilla tulossa tiukka lista asioista, jotka on käytävä kohta kohdalta läpi, oli siihen asiakkaan näkökulmasta tarvetta tai ei.
Emme tule ehdottamaan yksityiskohtaisia listoja jokaisessa asiakaskohtaamisessa vaadittavista lääkeneuvonnan sisällöstä.
– Emme tule ehdottamaan yksityiskohtaisia listoja jokaisessa asiakaskohtaamisessa vaadittavista lääkeneuvonnan sisällöstä, vastaa selvitystyötä vetävä sosiaalifarmasian professori Katri Hämeen-Anttila Itä-Suomen yliopistosta.
Kohtaavatko vaatimukset ja taloudelliset resurssit?
Toinen iso kysymys apteekkialalla on se, miten neuvonnalle asetettavat vaatimukset ja apteekkien taloudellinen kehitys kohtaavat.
Apteekkeihin on kohdistunut ja kohdistuu lähivuosina isoja säästöpaineita, minkä lisäksi apteekkeja vaivaa monin paikoin henkilöstöpula. Huolena on, riittävätkö resurssit vastaamaan neuvontaan kohdistuviin odotuksiin ja vaatimuksiin.
– Selvitystä tehdessä on noussut esiin monenlaisia reunaehtoja, mukaan lukien apteekkien taloudelliset edellytykset lääkeneuvontaan. Tulemme avaamaan niitä raportissamme, Hämeen-Anttila sanoo.
Tuloksia keväällä 2025
Tutkijoiden on määrä luovuttaa lopullinen raportti STM:lle viimeistään huhtikuussa 2025. Raporttia on tarkoitus käyttää taustamateriaalina muun muassa ministeriön kokoamassa apteekkitalouden ja -sääntelyn uudistusta valmistelevassa työryhmässä, jonka työn odotetaan valmistuvan vuoden 2025 loppuun mennessä.
Hämeen-Anttila haluaakin kiittää farmasian ammattilaisia siitä, että selvitystä tehtäessä on päästy käymään tärkeitä keskusteluja siitä, mihin suuntaan neuvontaa tulisi kehittää.
– On selvää, että aihe on alalla tärkeä ja se keskusteluttaa. Toivomme, että työmme edesauttaa apteekkien toiminnan kehittämistä.
Lääkeneuvonta on osa hoidon kokonaisuutta
Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Henna Kyllönen on seurannut selvitystyötä ja osallistunut keskusteluihin, sillä hän vastaa liitossa lääke- ja itsehoitoneuvonnan palveluista ja niiden kehittämisestä. Kyllösen vaikutelma on, että lääkeneuvonnan kehitys menee yleisesti ottaen hyvään suuntaan.
– On hienoa, että yliopisto on selvityksessään huomioinut niin lääkärien, lääkkeiden käyttäjien kuin hoitajienkin näkökulmia ja käsityksiä apteekin lääkeneuvonnasta. Minulle on jäänyt kuva, että etenkin lääkärit ovat löytäneet farmaseuttisen työn arvon omaa työtään tukevana mahdollisuutena, Kyllönen sanoo.
Hänen mukaansa lääkeneuvonnan keittäminen ja neuvonta apteekissa onnistuvat parhaiten yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa.
– Apteekin lääkeneuvonta ei saisi olla erillään potilaan muusta hoidon kokonaisuudesta.
Tähän kaivattaisiin Kyllösen mukaan edelleen muun muassa toimivaa yhteydenpitokanavaa apteekkien ja muun terveydenhuollon välille.
Ammattilaisen harkintaa tarvitaan
Mitä tulee neuvonnan ohjaukseen, Kyllösen mukaan apteekeissa ei kaivata jäykkiä tarkistuslistoja, vaan neuvonnassa on voitava jatkossakin käyttää farmaseuttista ja tilannekohtaista harkintaa. Tämä korostuu etenkin itsehoitolääkkeitä koskevassa neuvonnassa.
– Tilanteet ja kohtaamiset ovat usein nopeita, eikä itsehoitolääkettä ostava ihminen yleensä ajattele tarvitsevansa apua tai neuvontaa. Apteekin ammattilaisen on osattava esittää oikeat kysymykset nopeasti ja täsmällisesti, tilanteeseen sopivalla tavalla.
Kyllönen muistuttaa, että itsehoitolääkkeiden kohdalla koko asiakastilanne on erilainen kuin reseptilääkkeistä toimitettaessa.
– Reseptilääkkeiden toimittamisessa lähtöpiste on aina lääkärin vastaanotolla, ja apteekki on sillä polulla viimeinen tarkistuspiste. Itsehoidossa koko ketju puolestaan alkaa apteekista, joten neuvonnan merkitys korostuu. Apteekin itsehoitolääkeneuvonnalla on tutkitusti myös taloudellisia vaikutuksia. Se tuottaa säästöjä niin asiakkaille kuin yhteiskunnallekin.
Neuvonta ja apteekin talous kulkevat käsi kädessä
Kyllösen mukaan apteekeissa ovat viime aikoina näkyneet myös hyvinvointialueiden ja julkisen terveydenhuollon talouspaineet. Kun muualle terveydenhuoltoon ei saada kontaktia, yhä useampi hakeutuu vaivoineen apteekkiin.
Lääkkeisiin liittyvä neuvonta on apteekin ydinpalvelu, mutta neuvonta ja apteekin talous kulkevat käsi kädessä. Siksi apteekkien taloudelliset toimintaedellytykset on saatava kuntoon neuvonnan turvaamiseksi.
Apteekista apua ja neuvoja saa ilman ajanvarausta ja ilmaiseksi, ja apteekista neuvotaan tarvittaessa ottamaan yhteys myös muuhun terveydenhuoltoon.
Kuitenkin myös apteekkien resurssit ovat koetuksella säästöpaineiden ja työvoimapulan vuoksi. Neuvonta edellyttää riittävää työvoimaa ja se taas edellyttää, että apteekilla on siihen varaa.
– Lääkkeisiin liittyvä neuvonta on apteekin ydinpalvelu, mutta neuvonta ja apteekin talous kulkevat käsi kädessä. Siksi apteekkien taloudelliset toimintaedellytykset on saatava kuntoon neuvonnan turvaamiseksi. Nyt on iso kysymysmerkki, toteutuuko tasapaino apteekkien talouden ja neuvontaan kohdistuvien vaatimusten välillä.
Mallia Norjasta?
Yliopiston selvityksessä yhtenä osa-alueena vedetään rajaa apteekin lakisääteisen neuvonnan ja maksullisten neuvontapalveluiden välille.
Suomessa apteekkien neuvonnan ostopalveluita käytetään vielä vähän, kun taas esimerkiksi Norjassa lääkehoidon aloituspalvelu on vakiintunut käytäntö sydän- ja verisuonitautien hoidossa, ja se rahoitetaan julkisin varoin. Kuluvana vuonna Norjassa on tutkittu apteekin ”lääkestartin” vaikutusta myös kakkostyypin diabeteksen hoidossa.
Lue myös
Maailma Norjassa apteekit helpottavat julkisen terveydenhuollon kuormitusta
Kyllösen mukaan myös Suomessa voisi olla tarpeen tehostaa lääkehoidon aloitusta joissain tapauksissa.
– Lääkehoito on aina investointi. Siksi kannattaa varmistaa, että se toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.