Lääkkeetön Itämeri -kampanja pureutuu lääkkeiden virheelliseen hävittämiseen – etenkin nuorilla parannettavaa
- 22.08.2022 at 08:00
Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet tulisi palauttaa aina apteekkiin. Roskikseen ja viemäriin päätyneet lääkejäämät rasittavat ympäristöä.
Moni hävittää lääkkeensä edelleen väärin, osoittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) toteuttama tuore tutkimus. Erityisesti nuoret heittävät vanhentuneita ja tarpeettomia lääkkeitä roskiin tai viemäriin. Iäkkäämmät ikäryhmät puolestaan vievät lääkkeitä eniten oikeaoppisesti apteekkiin.
Vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet tulisi palauttaa aina apteekkiin, sillä roskikseen ja viemäriin päätyneet lääkejäämät rasittavat ympäristöä ja saattavat päätyä vääriin käsiin.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun asukkaista lähes kolmasosa (28 %) ei palauta tarpeettomia tai vanhentuneita lääkkeitä apteekkiin. Naiset vievät lääkejätteet apteekkiin selvästi miehiä ahkerammin.
Vuodenvaihteessa 2021–2022 HSY:n toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 002 16–65-vuotiasta pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä.
WRKpmpgcIjw
Nuorten tietoisuutta tulee lisätä
Nuoresta ikäryhmästä (16–30-vuotiaat) 14 prosenttia heittää lääkkeet ensisijaisesti sekajätteeseen ja 4 prosenttia viemäriin. Nuoret myös säilyttävät käyttämättä jääneitä lääkkeitä muita enemmän kotona ja palauttavat niitä vähiten tunnollisesti apteekkiin.
Taustalla voi vaikuttaa se, että nuorimmalla ikäryhmällä tietoisuus lääkkeiden ja kemikaalien oikeasta hävitystavasta oli muita ikäryhmiä alempi. Lisäksi 16–30-vuotiailla korostuivat hävittämiseen ja kierrättämiseen liittyvät kielteiset kokemukset, kuten kokemus työläydestä ja vaikeudesta.
– Ympäristön kannalta on tärkeää, että käyttämättömien tai vanhentuneiden lääkkeiden vieminen apteekkiin kuuluisi ihan jokaisen rutiineihin. Nuorten tietoisuutta oikeanlaisen hävittämisen helppoudesta ja tärkeydestä olisi hyvä lisätä, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Tanner.
Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) kehittämispäällikkö Taina Nystén nostaa esille, että viemäreihin ja roskiin heitetyt lääkkeet voivat päätyä maaperään, sisävesistöihin ja Itämereen, joiden lääkeainekuormaa ne kasvattavat. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu lääkejäämien poistamiseen.
– Suomessa kaikki ihmisten tai eläinten terveydenhoidosta ja kotitalouksista peräisin oleva lääkejäte on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Lääkkeet on kehitetty vaikuttamaan pieninä pitoisuuksina ja pienikin päästö voi aiheuttaa haittaa ympäristössä.
– Lääkejätteiden aiheuttamia haittoja ovat esimerkiksi eliöissä havaittavat hormonaaliset ja käyttäytymishäiriöt. Päästöt voivat myös lisätä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää, eli antiobioottiresistenssiä. Siksi vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet tulisi palauttaa apteekkiin, sanoo kehittämispäällikkö Nystén.
Lääkkeiden palauttaminen apteekkiin on helppoa
Suomessa on yli 800 apteekkitoimipistettä, joihin lääkejätteitä voi helposti palauttaa ilman sen suurempaa asiointitarvetta. Matkaa lähimpään apteekkiin kaupunkialueella asuvalla suomalaisella on keskimäärin kaksi kilometriä. Apteekeissa henkilökunta opastaa tarvittaessa, miten ja mihin lääkkeet voi jättää.
Viidettä kertaa järjestettävä Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa jälleen suomalaisia palauttamaan vanhat ja tarpeettomat lääkkeet apteekkiin. Tänä vuonna halutaan innostaa etenkin nuoria hävittämään lääkkeet oikeaoppisesti. Samalla kampanja muistuttaa väärin hävitettyjen lääkkeiden kuormituksesta ympäristölle.
– Huoli vesistöistämme ja Itämerestä on suuri. Tavoitteenamme on, että jatkossa jokainen suomalainen palauttaisi tarpeettomat ja vanhat lääkkeet apteekkiin. Kestävien elämäntapojen avulla voimme suojella ympäristöämme, sukupolvelta toiselle, sanoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.
Lääkkeetön Itämeri -kampanja on usean organisaation järjestämä vuosittainen yhteiskampanja. Kampanjan toteuttaa viestintätoimisto Kaiku, ja sen ovat mahdollistaneet tänä vuonna Apteekkariliitto, GSK, HSY, Lääketeollisuus ry, Orion, Oriola, Pihlajalinna, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE (kampanjan asiantuntija), Tamro, Yliopiston Apteekki ja ympäristöministeriö.