Lähes puolet hyvinvointialueista kehittää jo lääkitysturvallisuutta yhdessä apteekkien kanssa
Apteekkityö, Uudistuva apteekki - 22.03.2024 at 08:50
Valtaosa alueista saataneen apteekkiyhteistyön piiriin vielä tänä keväänä. Tähänastinen yhteistyö on nostanut esiin kolme keskeistä kehittämiskohdetta.
Valtaosa alueista saataneen apteekkiyhteistyön piiriin vielä tänä keväänä. Tähänastinen yhteistyö on nostanut esiin kolme keskeistä kehittämiskohdetta.
Jo 10 hyvinvointialuetta on ottanut käyttöön apteekkien ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset toimintamallit lääkitysturvallisuuden parantamiseksi. Näistä valtaosalla on käytössä apteekkien ja terveydenhuollon yhteinen vaaratilanteiden ilmoitusjärjestelmä HaiPro.
– Lisäksi parhaillaan käydään keskusteluja yhteistyön käynnistämisestä kuuden hyvinvointialueen kanssa. Valtaosa näistä saataneen yhteistyön piiriin vielä tämän kevään aikana, kertoo Suomen Apteekkariliitonlääkitysturvallisuudesta vastaava asiantuntijaproviisori ja Valo-lääkitysturvallisuusohjelman projektipäällikkö Tiina Koskenkorva.
Koskenkorvan mukaan kiinnostusta yhteistyöhön on osaltaan lisännyt muun muassa Satakunnassa taannoin sattunut annosjakeluonnettomuus. Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) suositteli, että lääkitysturvallisuutta kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä nimenomaan Valo-ohjelmaa hyödyntäen.
Tavoite onkin, että kaikki hyvinvointialueet saataisiin yhteistyön piiriin tämän vuoden loppuun mennessä.
Kolme keskeistä kehittämiskohdetta
Käytännössä hyvinvointialueiden ja apteekkien yhteistyö tarkoittaa sitä, että apteekit seuraavat lääkitysturvallisuuteen liittyviä poikkeamia ja raportoivat niistä niille terveydenhuollon yksiköille, joissa poikkeama on tapahtunut. Näin yksiköt saavat arvokasta tietoa riskitilanteista, ja pystyvät muokkaamaan toimintaansa niiden välttämiseksi jatkossa.
Sama toimii toiseen suuntaan.
Apteekin kassallakin on tärkeää tunnistaa, milloin asiakas tarvitsee esimerkiksi farmaseutin konsultaatiota. Jokainen apteekin työntekijä tarvitaan lääkitysturvallisuustyöhön.
Joillain alueilla on myös jalkauduttu terveydenhuollosta apteekkiin ja päinvastoin, jotta nähdään, miltä omat tietojärjestelmäkirjaukset näyttävät toisen organisaation päässä.
Koskenkorvan mukaan tähänastinen yhteistyö on nostanut esiin kolme keskeistä kehittämiskohdetta. Nämä ovat lääkkeen määräämisprosessi, potilastietojärjestelmän puutteet sekä potilaan kotiutuminen sairaalasta.
– Kun näistä riskikohdista saadaan vaarailmoitusdataa, osataan paremmin tehdä muutospyyntöjä esimerkiksi tietojärjestelmätoimittajille.
Jokainen työntekijä mukaan turvallisuustyöhön
Myös apteekkien sisällä on kuluvana keväänä panostettu lääkitysturvallisuuteen liittyvän osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi apteekkien teknisille työntekijöille on järjestetty aiheesta koulutusta.
– Apteekin kassallakin on tärkeää tunnistaa, milloin asiakas tarvitsee esimerkiksi farmaseutin konsultaatiota. Jokainen apteekin työntekijä tarvitaan lääkitysturvallisuustyöhön.