Merkittävä osa iäkkäistä käyttää vältettäviksi luokiteltuja lääkkeitä
Apteekkityö, Tutkimus, Yhteiskunta - 19.03.2025 at 08:40
Vältettäväksi luokiteltujen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Tutkimus osoittaa myös, että ongelmat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden jatkuvuudessa haastavat ikääntyneen väestön lääkehoidon laatua.
Ihmisen vanhetessa elimistön muutokset herkistävät lääkkeiden haittavaikutuksille. Siksi tiettyjä lääkkeitä olisi syytä välttää iäkkäillä potilailla.
Tällaisten vältettävien lääkkeiden käyttö on kuitenkin Suomessa yleistä, osoittaa proviisori Jasmin Paulamäen väitöstutkimus. Paulamäen tutkimus osoittaa myös, että ongelmat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden jatkuvuudessa haastavat ikääntyneen väestön lääkehoidon laatua.
Paulamäki selvitti väitöskirjassaan sellaisten lääkkeiden käytön yleisyyttä, jotka on iäkkäillä luokiteltu vältettäviksi. Hän selvitti myös tekijöitä, jotka ovat Suomessa yhteydessä lääkkeiden määräämiseen.
Vältettäväksi luokiteltavilla lääkkeillä tarkoitetaan lääkehoitoja, joiden käytön odotetut haittariskit ylittävät niistä saatavan terveyshyödyn. Lääke75+ -tietokanta luokittelee noin 90 lääkettä iäkkäillä vältettäväksi.
Vältettävien lääkkeiden käyttö on yhteydessä haittavaikutuksiin, kuten sekavuuteen ja kaatumiseen, jotka lisäävät palvelutarvetta ja sen myötä myös kustannuksia.
Vältettävien lääkkeiden käytössä paljon vaihtelua
Paulamäen tutkimuksen mukaan vältettävien lääkkeiden vuosittainen käyttö vaihteli 11 prosentista 57 prosenttiin. Vaihtelua selittää eri lääkeaineryhmien vaihteleva tunnistaminen vältettäviksi lääkkeiksi.
Tutkimuksen mukaan käytetyimpiä Kelan sairausvakuutuksesta korvattuja Lääke75+ -tietokannan vältettäväksi luokittelemia lääkkeitä ovat opioidit, lihasrelaksantit ja unilääkkeet.
Niin ikään vältettävien lääkkeiden käyttö vaihteli sairaanhoitopiirien välillä. Vältettävien lääkkeiden korkeampi käyttö on yhteydessä muun muassa kotihoidon henkilöstön vähäiseen määrään ja lääkärivajeeseen, sekä monilääkittyjen ja yksinasuvien iäkkäiden suurempaan osuuteen.
Haitat korostuvat ikääntyneillä kotihoidon asiakkailla
Kotihoidon asiakkailla vältettävien lääkkeiden aloittaminen oli yleistä. Samaan aikaan niiden haitat korostuvat kotihoidon iäkkäillä asiakkailla, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen arjessa selviytymiseen.
Tutkimuksen mukaan kotihoidon asiakkaiden heikentynyt kognitio, korkeampi koulutustausta ja itsenäinen ulkona liikkuminen, olivat yhteydessä vältettävien lääkkeiden käytön aloittamiseen.
Paulamäen mukaan erityisen huolestuttavaa on yhteys vältettävien lääkkeiden käytön aloittamisen ja heikentyneen kognition välillä, etenkin kun tiedetään, että ikääntyneiden muistisairaiden määrä ja heidän palvelutarpeidensa kasvavat.
Paulamäen mukaan valitsemalla iäkkäille turvallisempia lääkehoitoja tuettaisiin heidän toimintakykynsä säilymistä ja turvallista kotona asumista.
Hoidon jatkuvuutta tuettava
Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että vältettävien lääkkeiden käyttö suomalaisilla iäkkäillä on yleistä. Toisaalta samaan aikaan tutkimus alleviivaa, että ammattilaisten tulee olla tietoisia eroista kriteerien välillä lääkeaineryhmien luokittelussa vältettäviksi lääkkeiksi.
Alueellinen vaihtelu puolestaan osoittaa, että henkilöstövaje sekä monilääkittyjen ja yksinasuvien iäkkäiden suurempi osuus haastavat lääkitysturvallisuutta.
Paulamäen mukaan lääkitysturvallisuuden parantaminen vaatii sekä hoidon jatkuvuuden että iäkkäiden itsehoitokyvyn tukemista. Paulamäen mukaan esimerkiksi RAI-arvioinneilla on potentiaalia tulla hyödynnetyksi niiden iäkkäiden tunnistamisessa, joilla on kohonnut riski vältettävien lääkkeiden käytön aloittamiselle. RAI-järjestelmää (Resident Assessment Instrument) käytetään asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arviointiin.
Jos lisäämme ammattilaisten koulutusta ja parannamme hoidon jatkuvuutta, voimme ennaltaehkäistä haittoja ja säästää kuormittunutta ja resurssipulasta kärsivää terveydenhuoltoamme.
Paulamäen mukaan kotihoidon asiakkaiden RAI-arviointien pidempi aikaväli oli yhteydessä kohonneeseen riskiin aloittaa vältettäväksi luokiteltava lääke.
– Näiden tulosten perusteella sosiaali- ja terveyspalveluiden heikko jatkuvuus on yhteydessä siihen, että iäkkäille määrätään lääkkeitä, joiden haitat ylittävät niistä saatavan hyödyn, Paulamäki sanoo Tampereen yliopiston väitöstiedotteessa.
Hän muistuttaa, että väestön vanhetessa sairastavuus ja lääkkeiden käyttö lisääntyvät, mikä lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia. Kun samaan aikaan paineet säästöille kasvavat, huomio tulisi kiinnittää lääkehoidon laatuun ja haittojen ennaltaehkäisyyn.
– Minkä taakseen jättää sen edestään löytää eli sillä, kuinka huomioimme iäkkäiden tarpeet lääkehoitojen toteuttamisessa, on seurauksensa. Jos lisäämme ammattilaisten koulutusta ja parannamme hoidon jatkuvuutta, voimme ennaltaehkäistä haittoja ja säästää kuormittunutta ja resurssipulasta kärsivää terveydenhuoltoamme, Paulamäki summaa.