Miksi muuttaa hyvin toimivaa?
- 30.08.2012 at 06:34
Miksi muuttaa hyvin toimivaa apteekkijärjestelmää?
KILPAILUVIRASTON tiistaina (28.8.) julkistama selvitys Lääkehuollosta lääkemarkkinoihin listaa useita ehdotuksia nykyisen apteekkijärjestelmämme muuttamiseksi.
Kilpailuvirasto ottaisi muutoksiin mallia Ruotsista ja Norjasta, jossa apteekkitoimintaa on vapautettu. Näin siitä huolimatta, että Norjan ja Ruotsin muutosten lähtökohtana oli tyytymättömyys apteekkipalveluihin. Meillä Suomessa apteekeilla on jo nyt kaikista toimialoista tyytyväisimmät asiakkaat (EPSI Rating, 2011).
Norjassa ja Ruotsissa muutosten päätavoitteina oli lääkkeiden saatavuuden parantaminen apteekkien määrää ja aukioloaikoja lisäämällä. Näin on tapahtunutkin, mutta edelleen Suomessa on tiheämpi apteekkiverkosto ja pidemmät viikoittaiset aukioloajat kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Taloustutkimuksen viime vuonna tekemän selvityksen mukaan 88 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että apteekkeja on riittävästi ja 83 prosenttia piti apteekkien aukioloaikoja riittävinä.
On yllättävää, että Kilpailuvirasto ajaa Ruotsin ja Norjan kaltaisia muutoksia Suomeen, vaikka se omassa selvityksessäänkin (s. 38-41) tuo esille sen, että kaikilta osin muutokset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, ja että niillä on ollut myös selkeästi kielteisiä vaikutuksia.
Esimerkiksi Norjassa on edelleen parisataa kuntaa vailla apteekkia ja Ruotsinkin apteekkimarkkinoiden todellinen muotoutuminen nähdään vasta ensi vuoden alussa, kun valtion Apoteket AB:lta apteekkeja ostaneet voivat halutessaan sulkea tai myydä niitä.
Kilpailuvirastoa närästää myös se, että apteekkilupia myönnetään tarveharkintaisesti ja vain proviisorin koulutuksen saaneille. Tarveharkinta on kuitenkin pitänyt huolen siitä, että apteekit eivät ole liiaksi keskittyneet taajamiin, ja että pieniinkin maaseutuapteekkeihin on saatu apteekkariyrittäjä toisin kuin moniin maaseudun terveyskeskuksiin vakituinen lääkäri. Apteekkarilta vaaditaan proviisorin koulutus useissa muissakin Euroopan maissa, joten tässäkään suhteessa Suomi ei ole poikkeus.
Kilpailuviraston näkemys siitä, että Suomen apteekkimarkkinat toimivat tehottomasti verrattuna Ruotsiin ja Norjaan on ohuella pohjalla ja perustuu myyntikatteiden vertailuun. Myyntikatteet eivät ole Suomen kanssa vertailukelpoisia maissa, joissa lääketukut omistavat apteekkeja, kuten Norjassa ja Ruotsissa. Tällaisessa järjestelmässä yhtiöt voivat itse päättää, miten jakavat katteensa tukku- ja vähittäistoiminnan kesken.
Kilpailuviraston selvitys ei kerro, että Ruotsin suurten apteekkiketjujen omistajina on myös pääomasijoittajia, joiden toimipaikkana on Jerseyn saari. Suomen nykyinen apteekkijärjestelmä, jossa verot maksetaan kokonaisuudessaan Suomeen, ei tällaista verosuunnittelua mahdollista nyt eikä toivottavasti tulevaisuudessakaan.
Miksi siis muuttaa hyvin toimivaa apteekkijärjestelmäämme? Eihän autoakaan korjata, jos se ei ole rikki.
Erkki Kostiainen
Kirjoittaja on Apteekkarilehden päätoimittaja.