Mistä 60 miljoonan lääkesäästöt löydetään? – ”Ilman muuta tosi kova tavoite”
- 06.10.2021 at 09:50
Farmasian Päivillä palkittu STM:n neuvotteleva virkamies Ulla Närhi vastaa apteekkien huoliin tulevista lääkehuollon säästöistä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) valmistellaan parhaillaan isoja apteekkialaa koskevia muutoksia. Vuosi sitten voimaan tulleet vanhuspalvelulain muutokset ja niihin sisältyvä hoitajamitoitus luovat kovia säästöpaineita ennen muuta lääkehuoltoon. Lääkehuollon valtiontalouden kustannuksia pyritään karsimaan peräti 60 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien.
Samaan aikaan työn alla työn alla on monikanavarahoituksen purku, ja eduskunnan käsittelyssä ovat lääkelain muutokset, kuten itsehoitolääkkeiden alennusten mahdollistaminen. Isojen taloudellisten muutosten valmistelu on herättänyt apteekkikentällä huolta siitä, pysyykö valmistelussa varmasti mukana kokonaiskuva eri toimien vaikutuksista.
– Se onkin haasteellista. Meidän täytyy vain työssämme huomioida, mitä kaikkea tässä ympärillä tapahtuu, sanoo STM:n neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Apteekkari-lehden haastattelussa.
Närhin mukaan kokonaiskuvan säilyttämistä käytännön tasolla edesauttaa se, että jokseenkin samat ihmiset istuvat eri työryhmissä valmistelemassa muutoksia.
– Meillä on myös jonkin verran sisäisiä palavereja, joissa näitä kokonaisuuksia mietitään.
Uhkia ja yhteneväisyyksiä
Apteekkikentällä on pohdittu myös sitä, mistä 60 miljoonan euron säästö tarkalleen ottaen on irrotettavissa, ja ovatko säästösuunnitelmat realistisia.
Närhin mukaan säästöjä etsitään yhdessä sidosryhmien kanssa.
– Ilman muuta kyseessä on tosi kova ja haasteellinen tavoite. Valmistelu on kuitenkin käynnissä, ja pyrimme tekemään nämä muutokset niin, että ne ovat mahdollisia ja että lääkehuollon palvelut säilyisivät tulevaisuudessakin yhtä hyvinä kuin tähän saakka.
Närhi muistuttaa, että meneillään on myös lääkeasioiden kokonaisuudistus.
– Ja vaikka säästöt tavallaan ovat sille uhka, jossain määrin tavoitteet säästöjen ja uudistusten välillä ovat myös yhteneviä. Tiedetään, että esimerkiksi lääketaksaa on tarve muuttaa. Tämä täytyy vain valmistella huolella ja ajatuksella ja siinä meillä on sidosryhmät tietysti mukana.
Biosimilaarien osuus vielä avoin
Jossain vaiheessa on puhuttu, että tavoitelluista 60 miljoonan euron säästöistä 10 miljoonaa otettaisiin biosimilaarien nykyistä laajemmalla käytöllä ja 50 miljoonaa lääkehuollon kustannustehokkuutta lisäämällä. Närhin mukaan tämä jaottelu on kutenkin vielä epäselvä.
– Oikeasti emme vielä tiedä, mikä lopullinen jako on.
Biosimilaarien osuus voi siis olla isompikin?
– Kyllä. On mahdollista, että jako muuttuu.
Biosimilaarien säästöpotentiaalia selvitetään sitä varten muodostetussa työryhmässä.
Vaarantuvatko lääkitysturvallisuus ja kehitystyö?
Apteekkikentällä pelkona on, että säästöpaineet kohdistuvat apteekkien henkilöstökuluihin, minkä taas pelätään johtavan siihen, että lääkitysturvallisuus ja neuvonnan taso kärsivät, mikäli apteekit joutuvat vähentämään henkilöstöään.
Närhi ei halua kommentoida säästöjen tarkempaa kohdentumista, sillä hän ei halua vaikuttaa pienryhmien työhön.
– Tehdään ensin se työ, eli kaivetaan keinot ja mietitään vaikutusten arvioinnit.
Henkilöstön lisäksi apteekeissa on pelkona, että säästöt puraisevat apteekkitoiminnan kehitystyötä, kuten verkkoapteekkien kehittämistä. Närhin mukaan pyrkimyksenä on, että kehityshankkeet eivät viivästy eikä haittaa synny.
– Mutta valmistelu on kesken. Näitä ongelmia otetaan pöydälle ja pyritään löytämään optimaalinen toteutuskeino.
Esitys todennäköisesti vuoden kuluttua
Hallituksen esitys lääkesäästöistä tullaan antamaan budjettilakina, todennäköisesti syksyllä 2022. Säännösten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta lähtien.
Närhin työpöydällä ovat nyt myös useat kansainväliset asiat, kuten eurooppalaisen lääkestrategian toimeenpano ja yhteisötason lääkelainsäädännön muutokset.
– Molemmat tulevat vaikuttamaan myös kansalliseen lääkelainsääntöömme.
Palkinto käytetään ”hillittömyyksiin”
Ulla Närhi palkittiin viime viikolla pidetyillä Farmasian Päivillä Albert Wuokon palkinnolla. Suomen farmaseuttisen yhdistyksen myöntämän palkinnon arvo on 6 000 euroa.
Palkintoperusteissa todetaan muun muassa, että Närhi on tehnyt mittavan uran suomalaisessa lääkepolitiikassa ja ollut keskeinen hahmo uudenlaisen osallistavan toimintakulttuurin luomisessa lääkepoliittisten linjausten valmisteluun ja jalkauttamiseen.
Perusteissa kiitetään myös Närhin kiinnostusta tutkimusta kohtaan. Perustelujen mukaan Närhi on tuonut lääkepoliittiseen päätöksentekoon mukaan tiedolla johtamisen kulttuurin. Hänen tutkimuksensa ovat liittyneet kliiniseen farmasiaan ja lääkealan ammattilaisten osallistumiseen potilaiden hoitoon osana hoitotiimiä.
– Ulla Närhin toiminnassa yhdistyy erinomaisella tavalla käytäntö, tutkimus ja lääkepoliittinen toiminta. Tämä tuo tutkimukseen ja tieteelliseen toimintaan mukaan vahvan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, joka on nostanut merkittävästi suomalaisen lääkepoliittisen tutkimuksen tieteellistä tasoa ja painoarvoa myös kansainvälisesti, perusteluissa sanotaan.
Närhi itse kertoo olevansa palkinnosta yllättynyt.
– Erikoisen onnellinen olen siitä, että palkinto tuli virkamiestyölle. Että meidänkin työ noteerataan, hän nauraa.
Palkinnon hän aikoo käyttää omien sanojensa mukaan ”hillittömyyksiin”.
– Virkamieshillittömyyksiin. Ehkä nukun joskus pitkään ja käyn kylpylässä.