Hyppää sisältöön

Suomessa toivottiin monen vuoden ajan rokotusoikeutta farmasian ammattilaisille. Kaikkien yllätykseksi asetusmuutos tuli voimaan nopealla aikataululla viime toukokuussa ja siitä lähtien apteekkien farmaseutit ja proviisorit ovat voineet antaa rokotuksia tietyin reunaehdoin.

Rokotusoikeuden laajentamisen toivotaan parantavan rokotusten saavutettavuutta ja rokotuskattavuutta. Samalla sillä voidaan helpottaa työtaakkaa muualla terveydenhuollossa.

Apteekkariliiton jäsenapteekeilleen tekemän kyselyn mukaan loppuvuoden aikana reilut parikymmentä apteekkia aloittaa rokotukset uutena palveluna. Ennestään Suomessa toimii noin 50 apteekkia, joissa rokotetaan joko omassa terveyspisteessä tai ulkopuolisen yhteistyökumppanin avustuksella. Rokotuspalveluja tarjoaa näin ollen noin joka kymmenes apteekki.

Apteekkirokotusten edelläkävijä

Apteekkirokotusten edelläkävijä Suomessa on ollut Sipoon Söderkullan apteekki. Apteekin terveyspisteessä on kaksi sairaanhoitajan vastaanottohuonetta, joissa on tähän mennessä pistetty pitkälti yli 16 000 rokoteannosta.  

Apteekissa työskentelee vakituinen sairaanhoitaja-proviisori sekä kaksi osa-aikaista sairaanhoitajaa. Kaikki kolme tekevät toimenpiteitä, kuten korvahuuhteluja ja haavanhoitoa, mutta ylivoimaisesti suosituin palvelu on rokottaminen. Apteekki on ollut pitkään julkisen terveydenhuollon rokotuskumppani ja yksi Sipoon kunnan virallisista rokotuspisteistä.

Söderkullan apteekin apteekkari Ann-Mari Viitaselle on aina ollut itsestään selvää, että apteekit ovat yksi terveyspalveluiden tuottaja muiden joukossa. Sairaanhoitajan vastaanotosta hän sai idean, kun apteekin naapurista vapautui sopiva liiketila. 

Sipoon Söderkullan apteekin terveyspisteessä on kaksi sairaanhoitajan vastaanottohuonetta.
Sipoon Söderkullan apteekin terveyspisteessä on kaksi sairaanhoitajan vastaanottohuonetta.

Viitanen otti yhteyttä julkisen terveydenhuollon edustajiin ja kyseli, olisiko heillä kiinnostusta hyödyntää apteekin terveyspistettä. Ensin yhteistyö ei kiinnostanut ketään. 

– Myöhemmin terveysaseman ylilääkäri soitti ja kysyi, voisiko apteekki alkaa antaa influenssarokotteita riskiryhmäläisille. Vastasin, että kyllä se järjestyy.

Mielenmuutoksen taustalla oli Viitasen mukaan oletettavasti se, että 20 000 asukkaan Sipoon kunta oli supistanut terveyskeskuksen toimintaa Söderkullan taajamassa ja sinne tarvittiin rokotuspiste, koska pääterveysasema on reilun 10 kilometrin päässä.

Apteekki aloitti influenssarokotukset syksyllä 2018. Sen merkitys rokottajana korostui entisestään, kun Söderkullan terveysasema lopetettiin kokonaan ja koronarokotukset alkoivat.

– Meillä on annettu vuodesta 2020 alkaen yli 11 000 koronarokotusta ja yli 5 000 muuta rokotetta, pääasiassa influenssaa ja puutiaisaivokuumetta vastaan. Lääkeinjektioita on annettu parisataa vuodessa, Viitanen laskee.

Ylilääkäri soitti ja kysyi, voisiko apteekki alkaa antaa influenssarokotteita riskiryhmäläisille. Vastasin, että kyllä se järjestyy.

apteekkari Ann-Mari Viitanen

Hyvinvointialue lopetti yhteistyön

Elokuun lopulla Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ilmoitti yllättäen, että yhteistyösopimus apteekin kanssa päättyy tämän vuoden lopussa.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen terveyspalveluiden vastuualuejohtaja Carita Schröder kertoo, että sopimuksen irtisanomisen perussyynä ovat säästöt ja hyvinvointialueella käytävät yt-neuvottelut.

– Hyvinvointialueella on erittäin huono taloudellinen tilanne. Joudumme irtisanomaan kaikki ulkopuoliset sopimukset, jos voimme tuottaa palvelun itse.

Hän korostaa, että apteekissa rokottaminen on ollut todella hyvä palvelu kuntalaisille.

– Söderkullan apteekki on ollut iso apu meidän terveysasemille. Arvostamme apteekkien osaamista ja teemme jatkossakin mielellämme yhteistyötä niiden kanssa.

Yhteistyötä ollaankin lisäämässä ainakin hoitotarvikejakelussa. Esimerkiksi diabeetikot voivat hakea sokerimittausliuskoja terveysaseman sijasta apteekista, jossa on virka-aikaa laajemmat aukioloajat.

Schröder arvioi, että jos hyvinvointialueen talous saadaan tulevaisuudessa tasapainoon, myös rokotusyhteistyö apteekin kanssa voidaan nostaa mahdollisesti uudestaan keskusteluun. Aivan lähivuosina sellaista ei kuitenkaan ole näkyvissä.

Aluehallintovirasto on aiemmin edellyttänyt, että apteekkirokotukset annetaan erillisessä hoitohuoneessa, jossa on riittävästi tilaa, äänieristys ja käsienpesumahdollisuus. Kuitenkin valtakunnalliset terveyspalveluyritykset saavat hoitaa apteekkirokotukset vaikka apteekin reseptiloosissa sermien takana. Sääntöjen yhdenmukaistamisesta neuvotellaan tänä syksynä.

Haastava tilanne yrittäjälle

Vaikka rokotusyhteistyö hyvinvointialueen kanssa päättyy, Söderkullan apteekin terveyspiste jatkaa edelleen toimintaansa. Viitanen joutuu kuitenkin miettimään sen painopisteitä.

– Kyllähän tämä uusi epävarma tilanne on haasteellinen yrittäjälle. Nyt pitää pohtia, mihin suuntaan terveyspisteen palveluntarjontaa voisin kehittää. Mahdollisuuksia kyllä löytyy.

Rokotuksista apteekin valikoimaan jäävät itsemaksettavat rokotukset, kuten vyöruusu-, pneumokokki- ja hepatiittirokotukset.

– Yrittäjänä olen tietysti harmissani siitä, että yhteistyö, jonka kehittämiseen olen panostanut paljon niin henkilökohtaisina työtunteina kuin investointeina, päättyy näin, vaikka kummatkin osapuolet ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. Kaiken lisäksi koen, että asiakkaat ovat olleet tähän palveluun kovin tyytyväisiä. Meille on ollut helppo tulla ja olemme saaneet paljon kiitosta.

Viitanen on huolissaan myös siitä, mitä palvelun päättyminen aiheuttaa rokotuskattavuudelle tulevaisuudessa.

Rokotukset ovat yksi esimerkki siitä, miten apteekit voivat toimia hyvinvointialueiden tukena ja täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja.

Minna Vapa

Epävarmuus hillitsee rokotusten aloittamista

Epävarmuus rokotustoiminnan taloudellisesta kannattavuudesta on yleisin syy siihen, miksi kaikki apteekit eivät ole kevään lainmuutoksen jälkeen ryhtyneet rokottajiksi. Rokotustoiminnan aloittaminen vaatii investointeja, mutta varmuutta siitä, että esimerkiksi hyvinvointialueet ottaisivat apteekit vakituisiksi kumppaneiksi, ei ole.

Erityisen hankalaksi apteekit kokevat rokottamisen tilavaatimukset. Aiemmin apteekeilta vaadittiin rokottamista varten erillinen 12 neliön hoitohuone, jossa oli äänieristys ja vesipiste. Keväällä vaatimuksia höllennettiin siten, että tarkasta neliömäärästä luovuttiin, eikä vesipistekään ole enää välttämätön. Keskusteluja tilavaatimusten selkeyttämiseksi jatketaan syksyn aikana.

Toinen haaste on rokottamiseen vaadittava yritysmuoto. Rokottamistoimintaa voi Suomessa järjestää vain terveyspalveluyritys, joten apteekin on perustettava sitä varten erillisyhtiö. Yhtiön on myös palkattava vastuulääkäri, joka vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Kustannuksina tulevat myös lupamaksu, tarvikkeet, vakuutus, rokottajan koulutus, sekä ajanvaraus- ja kirjaamisjärjestelmä.  

– Pelkkä rokotustaitoinen henkilökunta ei riitä rokotustoiminnan aloittamiseen, korostaa Apteekkariliiton projektityöntekijä, farmaseutti-sairaanhoitaja Minna Vapa.

Vapa vetää Apteekkariliitossa projektia, jonka tavoitteena on tukea apteekkien rokotustoiminnan aloittamista ja löytää apteekeille toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeviä malleja rokotustoiminnan käynnistämiseksi.

Sipoon Söderkullan apteekin terveyspisteessä on annettu enemmän rokotuksia kuin muissa suomalaisissa apteekeissa yhteensä.

Rokottaminen tehty vaikeaksi apteekeille

Moni apteekkari ihmettelee, miksi rokotustoiminnan aloittaminen on tehty niin vaikeaksi ja kalliiksi apteekille, mutta ulkopuolisilta palveluntuottajilta vaaditaan vähemmän. Vaatimus erillisestä hoitohuoneesta ei tunnu reilulta, sillä apteekkien tiloissa rokottavat yksityisten terveyspalveluyritysten kiertävät sairaanhoitajat saavat rokottaa siirrettävän sermin takana. 

Syynä erilaisiin pelisääntöihin on se, että apteekkeja valvoo Aluehallintovirasto ja yksityisiä terveyspalveluyrityksiä Valvira. 

– Apteekkariliitto on esittänyt, että vaatimuksia yhdenmukaistettaisiin. Viranomaisyhteistyö on käynnissä ja tahtotila on, että sermit riittävät myös silloin, kun apteekki järjestää rokotustoiminnan itse, Vapa kertoo. 

Apteekkariliiton kyselyyn vastanneista apteekkareista lähes puolet arvioi, että heille paras tapa rokotusten järjestämiseen olisi yhteistyökumppanin hyödyntäminen. Joka kuudes pitää parempana apteekin omaa terveyspistettä.

Rokottaminen näyttää potentiaalin

Vapa toivoo, että mahdollisimman moni apteekki pystyisi tarttumaan rokotusmahdollisuuteen.

Apteekkariliiton kyselyn mukaan varmojen rokottajien lisäksi 110 apteekkaria on kiinnostunut rokotusmahdollisuudesta, mutta he haluavat harkita asiaa rauhassa.

Joka kolmas apteekki on kiinnostunut osallistumaan kansallisen rokotusohjelman mukaisten rokotusten hoitamiseen. Rokotus olisi riskiryhmään kuuluvalle asiakkaalle maksuton ja apteekki saisi pistoksesta ja kirjaamisesta korvauksen hyvinvointialueelta.

– Rokotusten saaminen apteekeista täydentää hyvin julkista terveydenhuoltoa, Vapa korostaa.

Hän uskoo, että apteekkien avulla voidaan parantaa rokotuskattavuutta koko Suomessa. Näin on käynyt kaikissa niissä noin 20 maassa, esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa, joissa apteekeille on annettu lupa pistää influenssarokotuksia. 

– Apteekki on monelle suomalaiselle lähin terveydenhuollon toimipiste. Rokotukset ovat yksi esimerkki siitä, miten apteekit voivat toimia hyvinvointialueiden tukena ja täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja.

Sipoon Söderkullan apteekissa apteekkari Ann-Mari Viitanen ja sairaanhoitaja Karin Öhman.

Mitkä asiat vaikeuttavat rokotustoiminnan aloittamista?  

Epävarmuus kannattavuudesta64 %
Tilaedellytykset62 %
Vastuulääkärin saaminen33 %
Farmaseuttivaje31 %
Henkilökunnassa ei kiinnostusta22 %
Ei haasteita /haasteet ratkottu8 %
Kyselyyn vastasi 380 apteekkia

Mitä rokottaminen vaatii farmasian ammattilaiselta?  

Mitä mieltä olit artikkelista?

Agreed 8 times
Said to be thoughtful 4 times
Has raised questions 0 times
Disagreed 0 times