Paneeli: Hintojen liika alentaminen voi vaarantaa lääkkeiden saatavuuden
- 26.09.2023 at 10:36
Suomalaiset voivat tulevaisuudessa jäädä ilman tiettyjä lääkkeitä, jos hinnat poljetaan liian alas ja kansainväliset lääkeyritykset päättävät myydä tuotteensa muualla.
Useat lääkealan toimijat ilmaisivat huolensa lääkkeiden saatavuudesta ja huoltovarmuuden heikentymisestä Apteekkitalous 2023 -tapahtuman paneelikeskustelussa.
– Yleisesti saatavuustilanne on stabiloitunut, mutta se ei ole merkittävästi parantunut. Saatavuushäiriöilmoituksia on vastaanotettu tänä vuonna 25 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, kertoi yksikön päällikkö Timo Mauriala Fimeasta.
Muutos on hänen mukaansa merkittävä, ja tilanne on sama myös velvoitevarastoinnin alitusluvissa, joita on haettu selvästi viimevuotista enemmän.
Saatavuushäiriöiden vaikutukset ovat Maurialan mukaan voimistuneet huomattavasti, koska yksittäiset puutokset voivat aiheuttaa ketjureaktion muihin samaa lääkeanetta sisältäviin valmisteisiin, jolloin korvaavia valmisteita ei löydy.
Saatavuushäiriöt ovat globaali ongelma. Mauriala pitää mahdollisena, että ensi talvena Suomessakin voi tulla pulaa tietyistä pitkään markkinoilla olleista antibiooteista, joiden tuotanto on voimakkaasti keskittynyt ja hinnat painettu alas kilpailulla.
– Viime talvena mikrobilääkkeiden tilanne oli jossain määrin heikko. Niiden saatavuuteen on kiinnitetty huomiota Euroopan tasolla, mutta kaikkia ongelmia ei ole selätetty.
Halpa hinta vai huoltovarmuus?
Saatavuushäiriöille on useita syitä, kuten kysynnän ennakoimaton kasvu ja vaikeus kasvattaa tuotantokapasiteettia, laatupoikkeamat sekä tuotannon voimakas keskittyminen Intiaan ja Kiinaan, minkä vuoksi globaalit toimitusketjut ovat pitkiä ja häiriöherkkiä.
Toiminnanjohtaja Heikki Bothas Rinnakkaislääketeollisuus ry:stä sanoi, että keskeinen taustasyy saatavuusongelmiin on lääkkeiden hintojen jatkuva alentaminen.
– Me emme ole valmiita maksamaan riittävästi patenttisuojasta vapautuneista lääkkeistä, jotta niiden jatkuva saatavuus voitaisiin turvata.
Bothaksen mielestä huoltovarmuuden merkitys ei ole noussut riittävän merkittävään rooliin suomalaisessa lääkepolitiikassa.
– Viime vuosina on tehty monta raporttia, jotka keskittyvät yhä siihen, miten saadaan tiristettyä viimeisetkin sentit pois jo valmiiksi halpojen lääkkeiden hinnoista.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi turvata lääkkeiden saatavuutta, mutta Bothaksen mukaan se sisältää ristiriitaisesti myös tavoitteen edistää hintakilpailua.
– Jos halutaan vielä halvemmat lääkkeet, se tehdään valitettavasti saatavuuden kustannuksella.
Koska lääkkeistä on maailmanlaajuisesti pulaa, lääkeyhtiöt voivat päättää myydä tuotteensa muualla. Suomi pärjää tässä kilpailussa Bothaksen mukaan huonosti, koska sijainti on syrjäinen, lääkemarkkina pieni, hintataso halpa ja hinnoittelumekanismit jäykät.
– Yhteiskunnassa pitäisi miettiä, millä kannustimilla Suomi pidetään kansainvälisten lääkeyhtiöiden silmissä edes jossain määrin kiinnostavana.
Apteekeille paljon lisätyötä
Saatavuushäiriöt näkyvät apteekeissa niin, että henkilökunta tekee paljon ylimääräistä työtä löytääkseen korvaavia valmisteita puuttuvien tilalle.
– Suomessa apteekit ovat onnistuneet huolehtimaan asiakkaiden lääkehoidoista erittäin hyvin saatavuushäiriöistä huolimatta. Lääkkeistä 98-99 prosenttia saadaan toimitettua asiakkaalle heti, mutta tämä teettää koko ajan enemmän töitä. Onneksi Suomessa on vielä hyvä valikoima geneerisiä lääkkeitä, kertoi Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.
Sandlerin mukaan kansalaiset ovat alkaneet kysellä, miksi lääkkeitä ei saa ja kuka on päästänyt tilanteen tällaiseksi. Lääkkeet on alettu nähdä olennaisena osana kansallista huoltovarmuutta vasta viime aikoina.
Lääkkeet seuraavat rahaa
Apteekkari Vesa Kujala Mäntsälän Kotoapteekista sanoi, että apteekit palvelevat mielellään asiakkaita, mutta korvaavien lääkkeiden etsiminen vie koko ajan enemmän työaikaa.
Hänen mielestään apteekki ei voi olla viimeinen perälauta, vaan lääkehuollon turvaamista pitäisi alkaa pohtia kansallisella tai eurooppalaisella tasolla ja muusta näkökulmasta kuin puhtaasti hinta edellä.
Pitkään lääketeollisuudessa työskennellyt Kujala on varma siitä, että tulevaisuudessa yhä useammat maat alkavat kilpailla niukkuudesta maksamalla lääkkeistä suurempia hintoja, mikä on jo nähty Saksassa ja Ruotsissa.
– Aiemmin vallalla oli ajatus, että yrityksillä on tietty vastuu toimittaa lääkkeitä, mutta nykyään pörssiyritykset toimivat markkinavoimien mukaan. Jos joku maa on valmis maksamaan lääkkeestä 30 prosenttia enemmän kuin toinen, niin sinne ne menevät.
Apteekkitalous 2023 -tapahtuma järjestetiin Helsingissä 19. syyskuuta.