Rinnakkaislääke, rinnakkaistuontilääke vai alkuperäinen?
- 08.05.2012 at 01:29
Kilpailuvirasto syyttää apteekkeja asiasta, jossa asiakkaillamme on päätäntävalta.
KILPAILUVIRASTO aloitti keskustelun apteekkien toimittamista vaihtokelpoisista valmisteista ja syytti apteekkeja siitä, etteivät ne vaihda alkuperäisiä valmisteita rinnakkaistuotuihin valmisteisiin. Tästä alkoikin keskustelu, jossa on taas puurot ja vellit menneet sekaisin. Sekoitetaan rinnakkaisvalmisteet ja rinnakkaistuontivalmisteet. Lisäksi ollaan eri mieltä siitä, pitäisikö apteekin toimittaa aina halvinta vaihtokelpoista valmistetta.
On aika käsittämätöntä, että Kilpailuvirasto syyttää apteekkeja asiasta, jossa asiakkaillamme on päätäntävalta. Lääkevaihtojärjestelmämme lähtee siitä, että asiakas saa itse päättää, mitä valmistetta ottaa. Lisäksi korvausjärjestelmämme toimii niin, että rinnakkaistuontivalmisteet eivät muodosta viitehintaputkea alkuperäisen valmisteen kanssa, jos ryhmässä ei ole yhtään rinnakkaisvalmistetta. Asiakas saa siis korvauksen lääkkeen koko hinnasta, vaikka rinnakkaistuodun valmisteen hintaero alkuperäiseen olisi suurempi kuin 1,50 tai 2 euroa.
Useimmiten asiakkaat eivät halua vaihtaa lääkettään, koska hintaero on niin pieni. Puhumattakaan saatavuusongelmista, joita rinnakkaistuontivalmisteissakin on ollut. Koskaan ei voi tietää, saako tuotetta vai ei. Saatavuushan perustuu siihen, että jossakin halvemman hintatason maassa Euroopassa on ollut ostettavissa lääkettä, joka sitten kuljetetaan pitkin Eurooppaa ja pakataan uudelleen. Näin syntyy ”säästöä”.
Lääkelain 57 b pykälässä todetaan näin:
Toimittaessaan lääkärin, hammaslääkärin tai muun lääkkeen määräämiseen oikeutetun terveydenhuollon ammattihenkilön lääkemääräykseen perustuvaa lääkevalmistetta, apteekin on vaihdettava lääkevalmiste sellaiseen yleisesti saatavilla olevaan 57 c §:ssä tarkoitetun luettelon mukaiseen vaihtokelpoiseen lääkevalmisteeseen, joka on hinnaltaan halvin tai jonka hinnan ero halvimpaan:
1) alle 40 euroa maksavaan valmisteeseen on enintään 1,50 euroa; tai
2) 40 euroa tai sitä enemmän maksavaan valmisteeseen on enintään 2 euroa.
Lisäksi Fimean määräyksissä todetaan, että lääkkeen määrääjien ja apteekkien on tarkoituksenmukaista sopia paikallisesti lääkevaihtoon liittyvistä yhteisistä menettelytavoista. Lain henki ei siis ole se, että apteekki jokaisella lääkkeenhakukerralla vaihtaisi lääkkeen aina sillä hetkellä halvimpaan mahdolliseen valmisteeseen vaan se, että asiakas saisi edullisen vakituisen lääkityksen.
Lääkevaihto on hyvä keino lääkekulujen hillitsemiseen ja Suomessa on kehitetty toimiva järjestelmä tämän toteuttamiseen. Tavoitteenammehan on kaikissa tapauksissa asiakkaan lääkehoidon oikea ja turvallinen toteuttaminen.
Riitta Andersin
Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton puheenjohtaja.