Selvitykset: Apteekit ovat suomalaisille yksi tärkeimmistä lääketiedon lähteistä – Suomen apteekkijärjestelmässä yhtäläisyyksiä ja eroja Eurooppaan verrattuna
- 10.11.2022 at 01:16
Fimean tuoreimmat selvitykset eurooppalaisista apteekkijärjestelmistä ja apteekkien lääkeneuvonnasta eivät sisällä varsinaisia toimenpidesuosituksia.
Fimean selvitykset eurooppalaisista apteekkijärjestelmistä ja apteekkien lääkeneuvonnasta on julkaistu.
Suomen apteekkien lääkeneuvontaa koskevan selvityksen mukaan lääkkeiden käyttäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä apteekkien lääkeneuvontaan, ja apteekit ovat väestön tärkeimpiä lääketiedon lähteitä. Selvityksessä esiin nousseet kehitystarpeet koskevat ennen muuta asiakkaan yksilöllisiä tarpeita huomioivaa neuvontaa ja neuvonnan tasalaatuisuutta.
Selvityksessä on tunnistettu myös neuvontaan liittyvät haasteet. Esimerkiksi Kela-korvausten läpikäynti ja hintaneuvonta vievät selvityksen mukaan usein runsaasti aikaa muulta neuvonnalta.
Selvityksen mukaan jatkossa onkin syytä pohtia erilaisia keinoja, joilla voitaisiin turvata riittävä aika lääkkeen oikeaan käyttöön liittyvälle lääkeneuvonnalle
Selvityksen johtopäätös on, että lakisääteisen lääkeneuvonnan nykyistä yksityiskohtaisemmalle määrittelylle on tasalaatuisen lääkeneuvonnan edistämiseksi selkeä tarve.
Suomi ja Eurooppa – yhtäläisyyksiä ja eroja
Euroopan apteekkijärjestelmiä koskevan selvityksen mukaan Suomen apteekkijärjestelmässä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja eri Euroopan maiden apteekkijärjestelmiin verrattuna.
Esimerkiksi apteekkien omistamiseen ja perustamiseen liittyvä sääntely on heterogeenistä, mutta yhteistä on se, että kaikissa tarkastelluissa Euroopan maissa apteekin operatiivisesta toiminnasta vastaavan henkilön tulee olla proviisori.
Useissa maissa on myös rajoitettu lääkeyritysten, lääketukkuliikkeiden, lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon palveluita tarjoavien toimijoiden mahdollisuutta omistaa apteekki.
Niissä maissa, joissa lääketukkuliikkeillä tai muilla kansainvälisillä yrityksillä on mahdollisuus omistaa apteekki, ketjuilla on usein merkittävä osuus markkinoista. Tämä niin kutsuttu vertikaalinen integraatio nähdään usein ongelmallisena. Tällaiset markkinat ovat käytännössä muotoutuneet oligopoliksi.
Sääntely varmistaa laadun
Kuten Suomessa, myös muualla apteekkitoimintaa säännellään monin tavoin. Niissä maissa, joissa sääntelyä oli purettu, tieto sääntelyn purkamisen vaikutuksista reseptilääkkeiden hintoihin on vähäistä ja hajanaista. Selvityksen mukaan itsehoitolääkkeiden hinnat voivat kuitenkin laskea kilpailun kiristymisen seurauksena.
Apteekin sijaintia ja määrää rajoittavan sääntelyn purkaminen puolestaan on johtanut apteekkien lukumäärän ja kilpailun lisääntymiseen erityisesti kaupungeissa. Selvityksen mukaan kilpailun kiristyminen voi johtaa apteekkien kustannusten karsimiseen ja samalla palveluiden laadun heikkenemiseen sekä myynnin kohdentamiseen sellaisiin valmisteisiin, joista saadaan paras tuotto.
Rationaalista lääkehoitoa voidaan tukea
Puolessa tarkastelluista maista rationaalista lääkehoitoa tuetaan rahoittamalla apteekkien tarjoamaa, rationaalista lääkehoitoa tukevaa palvelua.
Verkkoapteekkien omistamista koskee pääosin sama sääntely kuin apteekkeja yleensä. Vain muutamassa maassa sallittiin pelkästään verkossa toimivat apteekit.
Selvityksen johtopäätös on, että apteekkien tarjoamia palveluja on syytä tarkastella jatkossa aiempaa yksityiskohtaisemmin esimerkiksi niiden sisältöjen, laatukriteerien, kustannusvaikuttavuuden sekä rahoituksen osalta.
Selvitys eurooppalaisista apteekkijärjestelmistä löytyy täältä.
Selvitys apteekkien lääkeneuvonnasta löytyy täältä.