Hyppää sisältöön

Itä-Suomen yliopisto on saanut valmiiksi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilaaman selvityksen apteekkien farmaseuttisen neuvonnan kehittämisestä.

Selvityksen mukaan apteekkien lakisääteistä tehtävää neuvonnassa pitäisi selkiyttää, ja neuvonnassa tulisi huomioida ennen muuta asiakkaan tarpeet, kuten lääkehoidon kokonaisuus, sairaudet ja ikä. Erityishuomiota tulisi kiinnittää lääkehoitoa aloittaviin, riskilääkkeitä käyttäviin ja monilääkittyihin asiakkaisiin sekä asiakkaisiin, joilla on lääkehoidossaan ongelmia.

Selvitystyötä johtanut professori Katri Hämeen-Anttila Itä-Suomen yliopistosta näkee, että nykyisissä säädöksissä painotetaan lääkkeeseen liittyvää neuvontaa, mikä tekee neuvonnasta usein tuotekeskeistä.

– Parhaiten asiakasta tukisi kuitenkin lääkehoidon onnistumisessa kunkin asiakkaan tilanteeseen räätälöity neuvonta, Hämeen-Anttila sanoo STM:n tiedotteessa.

It­se­hoi­to­lääk­kei­den va­lin­nas­sa tar­vi­taan far­ma­seut­tis­ta neu­von­taa

Selvityksen mukaan lääkehoidon neuvonnan pitäisi reseptilääketoimituksen yhteydessä sisältää lääkehoidon seurantaa sekä lääkehoidon ongelmien tunnistamista ja ratkaisua.

Itsehoitolääkkeiden neuvonnassa tulisi puolestaan tehdä asiakkaan hoidon kokonaisuuden huomioiva tarvearviointi, auttaa sopivan tuotteen valinnassa, opastaa käytössä ja ohjata tarvittaessa terveydenhuoltoon.

Apteekkariliiton johtava asiantuntija Sonja Kallio on iloinen siitä, että asiakkaan tarpeet ja lääkehoidon seuranta halutaan huomioida myös säädöstasolla.

Mo­niin tut­tui­hin ja pal­jon käy­tet­tyi­hin it­se­hoi­to­lääk­kei­siin liit­tyy pal­jon vir­heel­li­siä kä­si­tyk­siä esi­mer­kik­si hoi­don so­pi­vuu­den suh­teen. Sel­vi­tys tukee it­se­hoi­to­lääk­kei­den neu­von­nan mer­ki­tys­tä ja sitä, että it­se­hoi­to­lääk­keet kuu­lu­vat vain ap­teek­kiin.

Sonja Kallio

– On hienoa, että tämä apteekkien tärkein tehtävä, eli oikean ja turvallisen lääkehoidon varmistaminen on huomioutu näin vahvasti tässä selvityksessä. Onnistunut lääkehoito edellyttää yksilöllistä neuvontaa ja asiakkaan kokonaistilanteen ymmärtämistä.

Kallio tunnistaa tarpeen myös itsehoitolääkkeiden neuvonnalle.

– Moniin tuttuihin ja paljon käytettyihin itsehoitolääkkeisiin liittyy paljon virheellisiä käsityksiä esimerkiksi hoidon sopivuuden suhteen. Selvitys tukee itsehoitolääkkeiden neuvonnan merkitystä ja sitä, että itsehoitolääkkeet kuuluvat vain apteekkiin. Apteekissa farmasian asiantuntija arvioi itsehoitolääkkeen sopivuuden ja huomioi asiakkaan yksilölliset tarpeet ja kokonaistilanteen.

Sel­keyt­tä työn­ja­koon

Selvityksen mukaan myös lääkehoitoon osallistuvien ammattiryhmien vastuut ja tehtävät lääkehoitoprosessissa pitäisi määritellä nykyistä selkeämmin kansallisella tasolla, jotta neuvonta olisi yhdenmukaista, tasalaatuista ja sujuvaa.

Ap­teek­ki olisi luon­te­va paik­ka seu­ra­ta lää­ke­hoi­to­jen to­teu­tu­mis­ta, ja ap­tee­kin far­ma­seut­ti­nen hen­ki­lös­tö voisi vies­tiä mah­dol­li­sis­ta ha­vain­nois­ta myös muil­le lää­ke­hoi­toon osal­lis­tu­vil­le.

Katri Hämeen-Anttila

Epäselvyyttä on erityisesti lääkehoidon seurannassa, jonka avulla voitaisiin seurata hoidon tavoitteiden toteutumista sekä tunnistaa ja ratkaista lääkehoidon ongelmia. Lääkehoidon seurantaa ei ole tällä hetkellä määritelty riittävästi sääntelyssä, joten eri terveydenhuollon ammattihenkilöt toteuttavat sitä vaihtelevasti työssään.

– Apteekki olisi luonteva paikka seurata lääkehoitojen toteutumista, ja apteekin farmaseuttinen henkilöstö voisi viestiä mahdollisista havainnoista myös muille lääkehoitoon osallistuville, Katri Hämeen-Anttila toteaa.

Ap­tee­kit sel­keäs­ti osak­si hoi­to­pol­ku­ja

Ylipäätään apteekkien ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä on selvityksen mukaan tärkeää kehittää. Parempaa ja tiiviimpää yhteistyötä toivovat niin farmaseutit kuin lääkärit ja hoitajat, eli kaikki lääkehoitoon osallistuvat ammattihenkilöt.

Myös Apteekkariliitossa katsotaan, että lääkehoitojen seuranta ja apteekkien rooli tulisi nivoa entistä kiinteämmin osaksi hoitopolkuja.

– On tärkeää muistaa, että asiakkaan hoitopolku jatkuu kotiin saakka, Sonja Kallio toteaa.

Eri­tyis­pal­ve­lu­na to­teut­ta­vat ap­teek­ki­pal­ve­lut tu­li­si kor­va­ta myös Suo­mes­sa. Tämä on mer­kit­tä­vää eri­tyi­ses­ti ap­teek­kien muut­tu­nees­sa ta­lous­ti­lan­tees­sa.

Sonja Kallio

– Kuten selvityksessä todetaan, erityishuomiota tulisi kiinnittää lääkehoitoa aloittaviin, riskilääkkeitä käyttäviin ja monilääkittyihin asiakkaisiin sekä asiakkaisiin, joilla on lääkehoidossaan ongelmia. Apteekeilla on osaamista näiden potilasryhmien tukemiseksi, ja osaaminen tulisikin sitoa nykyistä vahvemmin osaksi terveydenhuollon palveluja, hän jatkaa.

Kallio muistuttaa myös, että esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa yhteiskunta korvaa apteekeille kyseisille potilasryhmille kohdennetut lääkehoidon onnistumista tukevat palvelut.

– Erityispalveluna toteuttavat apteekkipalvelut tulisi korvata myös Suomessa. Tämä on merkittävää erityisesti apteekkien muuttuneessa taloustilanteessa.

Työ­ryh­mä val­mis­te­le­maan yh­teis­työ­tä?

Rahoituksen lisäksi on ratkaistava myös eri tahojen välinen yhteydenpito. Toimiva yhteistyö apteekkien ja muun terveydenhuollon välillä edellyttää nykyistä parempia viestintäkeinoja ja kanavia, joiden avulla voitaisiin dokumentoida lääkehoitoon liittyviä olennaisia havaintoja niin, että ne nähtäisiin apteekkien lisäksi myös muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa.

STM:n mukaan yhteistyö tulee osaltaan helpottumaan, kunhan valtakunnallinen lääkityslista saadaan käyttöön. Lisäksi tarvitaan työtapojen ja toimintamallien kehittämistä.

– Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että hyvinvointialueet ottavat apteekit mukaan yhteisten toimintamallien sopimiseen ja kehittämiseen. Olemmekin esittäneet sosiaali- ja terveysministeriölle työryhmää pohtimaan hyvinvointialueiden ja apteekkien välistä yhteistyötä, Kallio muistuttaa.

Lue myös

Mitä miel­tä olit ar­tik­ke­lis­ta?

Agreed 5 times
Said to be thoughtful 4 times
Has raised questions 1 times
Disagreed 0 times