Suomalaisten mielestä apteekeilla on merkittävä rooli huoltovarmuuden turvaamisessa
- 25.01.2023 at 10:40
Väestökyselyn perusteella yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on täysin tai jokseenkin samaa mieltä apteekkien tärkeästä roolista lääkejakelun turvaamisessa.
Apteekkariliiton teettämän väestökyselyn perusteella 90 % suomalaisista pitää apteekkien roolia merkittävänä huoltovarmuuden turvaamisessa. Vastaajista 57 % oli täysin samaa mieltä ja 33 % jokseenkin samaa mieltä väitteestä.
Eniten samaa mieltä ovat 66–85-vuotiaat, vähiten alle 35-vuotiaat. Väite saa eniten kannatusta Itä-Suomessa ja vähiten Uudellamaalla.
– Kyselyn perusteella ne, jotka lääkkeitä eniten käyttävät, näkevät apteekin tärkeän roolin huoltovarmuudessa, tulkitsee Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.
Sotatilanne lisäsi varautumista
Huoltovarmuuteen liittyviä asioita on edistetty apteekkialalla erityisesti pandemian ja Ukrainan tilanteen vuoksi.
– Apteekeissa on tehty investointeja esimerkiksi sähkökatkoihin varautumiseksi viime syksyn aikana. Lääkkeiden laadun takaaminen on ensisijaisen tärkeää, Sandler sanoo.
Lyhyetkin sähkökatkot voivat pilata lämpöherkkiä lääkkeitä, kuten insuliinivalmisteita. Lääkehuollon toimijat ovat vaatineet, että lääkkeiden häiriöttömän saatavuuden turvaamiseksi alan toimijat on rajattava mahdollisten sähkökatkojen ulkopuolelle.
Kahden viikon lääkkeet varastossa
Apteekit turvaavat Suomen huoltovarmuutta, sillä jokaisessa apteekissa on varastossa vähintään kahdeksi viikoksi alueen väestön tarvitsemia lääkkeitä.
– Suomalainen apteekkilupajärjestelmä perustuu siihen, että apteekkari on vastuussa lääkkeiden saatavuudesta alueellaan, Sandler sanoo.
Lääkkeiden velvoitevarastoinnin lisäksi apteekkien lääkevarastot turvaavat lääkejakelun toimivuutta kriisitilanteissa, sillä näitä lääkevarastoja on lähes joka kunnassa ympäri Suomea.
Aula Research Oy toteutti apteekkien toimintaa ja kansalaisten apteekkimielipiteitä kartoittaneen väestökyselyn Suomen Apteekkariliiton toimeksiannosta elokuussa.
Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä, johon vastasi vähän yli tuhat iältään 18–85-vuotiasta kansalaista. Otos kiintiöitiin ja painotettiin edustamaan mannersuomalaisia iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.