Suomessa lääkkeiden hintakilpailu tapahtuu apteekin hyllyllä
Puheenvuoro - 10.07.2024 at 02:12
Lääkkeiden Suomi-Ruotsi-hintavertailussa verrataan usein yksittäisten brändilääkkeiden hintoja. Hintavertailuissa ei ole huomioitu sitä, että apteekit myyvät tunnetuimpien brändituotteiden lisäksi myös edullisempia rinnakkaislääkkeitä, kirjoittaa farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen.
Lääkkeitä ruokakauppaan tavoitteleva S-ryhmä julkaisi hiljattain omille asiakasomistajilleen suunnatun kyselyn, jolla se pyrki osoittamaan, miksi itsehoitolääkkeitä pitäisi alkaa myydä kaupoissa. Kaupan toimijoiden keskeinen viesti on se, että Ruotsissa lääkkeet ovat Suomea halvemmat.
Syynä lääkkeiden hintaeroihin on se, että Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö ja verotus ovat hyvin erilaiset. Jos itsehoitolääkkeiden hinnat halutaan Suomessa alentaa Ruotsin tasolle, olisi se mahdollista tehdä poliittisin päätöksin nykyisessä apteekkijärjestelmässäkin. Itsehoitolääkkeen hintoja voidaan laskea poistamalla niiltä apteekkivero, luopumalla nykyisestä kiinteästä tukkuhinnasta ja antamalla apteekeille mahdollisuus kilpailuttaa lääkehankintansa Ruotsin tapaan.
Lääkkeiden Suomi-Ruotsi-hintavertailussa verrataan usein yksittäisten brändilääkkeiden hintoja. Hintavertailuissa ei ole huomioitu sitä, että apteekit myyvät tunnetuimpien brändituotteiden lisäksi myös edullisempia, mutta samaa vaikuttavaa ainetta sisältäviä rinnakkaislääkkeitä. Sen sijaan kaupat ovat keskittyneet yksittäisiin tunnetuimpiin brändilääkkeisiin. Lääkkeissä hintakilpailu tapahtuu siis apteekin hyllyllä, eli asiakas voi halutessaan valita useista vaihtoehdoista edullisimman. Ruotsissakin halvin lääke löytyy useimmiten apteekista.
Apteekkien neuvontatyö säästää lähes miljardi euroa vuodessa muun terveydenhuollon kustannuksia.
Itsehoitolääkkeiden myyntipaikkojen laajentaminen lisää lääkkeiden myyntiä, tarpeetonta käyttöä ja lääkkeisiin liittyviä haittoja. Tämä ei ole millään lailla toivottavaa. Kuluttajien itsehoitolääkkeisiin käyttämä rahamäärä on Ruotsissa kasvanut selvästi myyntikanavien laajentamisen myötä. Suurin hyötyjä uudistuksessa on ollut vähittäiskauppa, jonka myyntiosuus kaikista itsehoitolääkkeistä on noin 16 prosenttia.
Apteekkien ulkopuolisessa myynnissä on havaittu myös monia ongelmia: myynnissä on ollut vanhentuneita lääkkeitä ja myyjät ovat ilman koulutusta antaneet asiakkaille lääkeneuvontaa, vaikka se on kiellettyä. Myös lääkkeisiin liittyvät ympäristöongelmat ovat lisääntyneen myynnin myötä kasvaneet.
Suomessa apteekin asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa neuvontaan ja apteekkien sijaintiin. Fimean lääkebarometrin mukaan apteekkien sijainteihin ja lukumäärään oli tyytyväisiä yli 90 prosenttia vastaajista. Lisäksi vastaajista peräti 83 prosenttia piti tärkeänä mahdollisuutta saada neuvontaa farmaseutilta tai proviisorilta lääkettä ostaessa.
Itsehoitolääkkeiden tuominen ruokakauppoihin heikentäisi apteekkien taloudellisia toimintaedellytyksiä ja voisi karsia laajemman lääkevalikoiman apteekkiverkostoa etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Lähiapteekkien ja niissä työskentelevien farmasian ammattilaisten merkitys korostuu erityisesti nyt, kun terveysasemaverkostoa ollaan supistamassa.
Apteekki on ainoa paikka, jossa jokainen voi saada terveydenhuollon ammattilaiselta lääkkeisiin liittyvää neuvontaa, maksutta, kasvotusten ja ilman ajanvarausta. Apteekkien neuvontatyö säästää lähes miljardi euroa vuodessa muun terveydenhuollon kustannuksia. Ilman apteekkien tarjoamaa lääkeneuvontaa ihmiset hakeutuisivat yhä useammin ruuhkaantuneisiin terveyskeskuksiin.
Inka Puumalainen
farmaseuttinen johtaja
Suomen Apteekkariliitto