THL:n lääketukkukauppa rakentaa EU:n valmiusvarastoja
Yhteiskunta - 15.03.2024 at 10:45
THL:n Lääketukku huolehti aiemmin kansallisesta rokoteohjelmasta. Koronan myötä tehtävänkuva laajentui, ja nyt tukku rakentaa Suomeen varastoja EU:n pelastus- ja lääkintämateriaalille. Myös apteekeilla on tärkeä rooli lääkehuollon turvaamisessa.
THL:n Lääketukku huolehti aiemmin kansallisesta rokoteohjelmasta. Koronan myötä tehtävänkuva laajentui, ja nyt tukku rakentaa Suomeen varastoja EU:n pelastus- ja lääkintämateriaalille. Myös apteekeilla on tärkeä rooli lääkehuollon turvaamisessa.
Huoltovarmuus on noussut uhkaavassa maailmantilanteessa uuteen arvoon. Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ilmoittivat viime vuoden lopulla, että Suomeen perustetaan lisää EU:n yhteisiä valmiusvarastoja suurkatastrofien varalle.
Pelastus- ja lääkintämateriaalin varastoinnissa merkittävä rooli on annettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lääketukkukaupalle.
Kyseessä on THL:n sisällä oleva yksikkö, jonka alkuperäinen ja keskeisin tehtävä on ollut kansallisen rokotusohjelman toimeenpano. Tukku hankkii rokotteet ja jakelee ne hyvinvointialueiden lääkekeskuksiin ja sairaala-apteekkeihin.
Lisäksi se on huolehtinut tiettyjen vaarallisten tai harvinaisten tartuntatautien torjuntaan tarvittavien rokotteiden, vasta-aineiden ja tutkimusaineiden saatavuudesta.
Koronavuosina THL:n lääketukkukaupan tehtäviä laajennettiin. Sen lisäksi, että se hankki suomalaisten käyttöön yhdessä STM:n kanssa kymmeniä miljoonia koronarokotteita maailmalta, se esimerkiksi varmisti tehohoidossa ja koronan hoidossa tarvittavien lääkkeiden riittävyyden Suomessa.
Osa lääkkeistä saatiin Suomeen EU:n yhteishankintoina.
– Koronan aikana esimerkiksi anestesia- ja kipulääkkeet olivat kortilla. EU-komissio alkoi kilpailuttaa lääkkeitä jäsenmaiden puolesta ja tehdä yhteishankintoja. Jäsenvaltioita edustamaan tarvittiin valtiollinen toimija. Huoltovarmuuskeskuksella ei ole lääketukkukauppalupaa, joten me aloimme hankkia sen varmuusvarastoihin koronaan liittyviä lääkeaineita, kertoo THL:n lääketukkukaupan johtaja Toni Relander.
Suurkatastrofeihin on varauduttu
THL:n lääketukkukaupan roolia laajennettiin entisestään viime vuonna, kun se otettiin osaksi Euroopan Unionin rescEU-kokonaisuutta.
EU:lla on useissa jäsenvaltioissa yhteiskäyttöön tarkoitettuja valmiusvarastoja, jotka sisältävät lääkkeitä, rokotteita, hoitotarvikkeita ja lääkinnällisiä laitteita.
Suomeen alettiin viime vuonna varastoida pelastus- ja lääkintämateriaaleja kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinuhkien varalle. Varastoja voidaan tarvita myös pandemioiden, terrorismin tai sotilaallisten uhkatilanteiden vuoksi.
THL:n lääketukkukauppa vastaa Suomeen rakennettavien valmiusvarastojen lääkevalmisteiden kilpailutuksista, hankinnasta ja säilytyksestä.
– Osa varastoitavista lääkevalmisteista on päivittäin käytössä olevia kipu- ja nukutuslääkkeitä sekä muita ensihoidossa tarvittavia lääkkeitä. Lisäksi varastoimme antibiootteja erityisesti mikrobilääkeresistenssin varalle, kertoo Relander.
Harvinaisia lääkkeitä vaikea saada maailmalta
RescEU-varastojen rakentaminen on vaativaa, sillä varastoihin täytyy hankkia myös harvinaisia lääkkeitä ja vasta-aineita, joita on välillä vaikea saada Euroopan laidalla sijaitsevaan pieneen maahan.
– RescEU:n valikoimassa on yllättävän paljon erityisen harvinaisia lääkevalmisteita. Osa lääkkeistä on myynnissä vain yhdessä jäsenmaassa ja osalla ei ole Euroopan Unionin alueella ollenkaan myyntilupaa. Tällaisten lääkkeiden hankkiminen on työlästä ja siinä tarvitaan hyvää kontaktiverkostoa, Relander kertoo.
Hän ei voi kertoa esimerkkejä hankalasti metsästettäviä lääkeaineista, koska kyse on turvaluokitelluista tiedoista.
– Tässä puhutaan tartuntatauteihin ja biologisiin uhkiin liittyvistä vasta-aineista ja rokotteista, hän sanoo.
EU:n valmiusvarastot eivät ole automaattisesti Suomen terveydenhuollon omassa käytössä kriisitilanteissa, vaikka ne parantavatkin kansallista varautumista ja Suomeen kohdistuneen uhkan jälkeistä kriisinsietokykyä.
Mikä tahansa jäsenmaa voi pyytää apua EU:n hätäavun koordinointikeskukselta, jos sen omat valmiudet eivät riitä hätätilanteessa. THL:n lääketukkukauppa on valmis lähettämään apupaketteja Suomesta 12 tunnin varoitusajalla mihin tahansa EU:n sisällä.
EU:n yhteishankinnat auttavat
Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa THL:n lääketukulle erillismääräyksiä hankkia Suomen omiin valmiusvarastoihin tiettyjä lääkkeitä ja tarvikkeita.
Relander ei osaa arvioida, pystyykö THL:n lääketukkukauppa hankkimaan kriisitilanteissa valtiollisena toimijana mitä tahansa lääkeaineita maailmalta Suomeen helpommin kuin apteekkien käyttämät lääketukut tai sairaala-apteekit.
Ainakin valtiollisen lääketukun etuna ovat Euroopan Unionin yhteishankinnat, joita tehtiin jo koronapandemian aikana.
– EU:n yhteishankintojen kautta Suomeen on helpompaa saada uusia ja harvinaisia lääkkeitä. Ilman sitä olemme pienenä markkina-alueena samassa jonossa isojen maiden rinnalla ja todennäköisyys lääkkeiden saamiseen on huonompi, Relander sanoo.
Apteekeilla tärkeä rooli huoltovarmuudessa
Pääosin kansallinen varautuminen on keskitetty Huoltovarmuuskeskukselle ja Huoltovarmuusorganisaatiolle (HVO). Sen alla toimii kaikkiaan 25 huoltovarmuuspoolia.
Yksi näistä 25 poolista on terveydenhuoltopooli, ja sen alla toimii keväällä 2023 toimintansa aloittanut lääkehuoltojaos. Lääkehuoltojaoksessa on mukana viranomaistoimijoita, lääketeollisuutta, lääketukkuja sekä apteekit.
Jaoksessa pyritään muodostamaan lääkehuollon yhteistä tilannekuvaa ja tarkastelemaan erilaisia kriisiskenaarioita sekä tuottamaan ohjeita lääkehuollon toimijoiden varautumisen tueksi.
Relanderin mielestä suomalaisella apteekkijärjestelmällä on tärkeä rooli kansallisen huoltovarmuuden tukemisessa.
– Jos lääkkeistä tulee yhtäkkiä niukkuutta, näen apteekkijärjestelmällä aika isonkin roolin velvoitevarastoinnin näkökulmasta, koska jokaisella apteekilla on omaa jakelualuettaan vastaava varasto lääkkeitä. Toki varastot ovat pieniä ja hajautettuja, mutta ne pystyvät palvelemaan oman alueensa ihmisiä.