Uusitaanko reseptejä liukuhihnalta?
- 04.12.2020 at 08:30
Reseptien uusiminen ja lääkehoidon seuranta helpottuisivat, jos apteekkien ja lääkäreiden välillä olisi toimiva viestintäkanava.
Reseptien uusimiskäytännöt herättävät kritiikkiä niin apteekkien kuin viranomaistenkin keskuudessa. Muiden muassa Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen on ottanut kantaa nykykäytäntöjen ongelmiin.
Saastamoisen mukaan lääkkeitä käytetään usein liian pitkään, ja lääkärit uusivat reseptejä kuin liukuhihnalla miettimättä, pitääkö lääkehoitoa muuttaa. Reseptejä uusivat myös lääkärit, jotka eivät ole edes tavanneet potilasta.
– Kun potilas tekee uusimispyynnön, häneltä pitäisi ehdottomasti kysyä hoitotilanteesta. Lääkäri näkee kyllä sairauskertomuksen, mutta vain potilas itse tietää, miten hän on käyttänyt lääkettä, kuinka hyvin lääke on tehonnut ja onko hänellä ollut lääkitykseen liittyviä ongelmia, Saastamoinen sanoo.
Hän ehdottaa, että reseptin uusimishetki olisi lääkehoidon ”seurantapiste”, jossa katsottaisiin, onko kaikki kunnossa. Lääkehoidon nykyistä tehokkaampi seuranta parantaisi potilaiden vointia ja pienentäisi yhteiskunnan lääkekustannuksia.
Saastamoinen heittää pallon myös apteekeille: apteekeissa voitaisiin ottaa nykyistä useammin esiin lääkehoidon toimivuus.
– Asiakkailta olisi hyvä kysyä, onko lääkkeiden kanssa ilmennyt ongelmia, esimerkiksi haittavaikutuksia, miten lääkettä on käytetty, onko lääke auttanut ja koska asiakas on viimeksi käynyt lääkärissä, Saastamoinen listaa.
Uusinta on liian automaattista
Apteekkari-lehti kysyi apteekeilta, miten asia niissä nähdään ja miten käytäntöjä voisi kehittää. Kritiikkiä nykykäytäntöä kohtaan tuli kaikkialta Suomesta.
– Reseptien uusimiset ovat ikuisuusaihe meidän ja terveyskeskuksen välisissä keskusteluissa. Välillä tuntuu, että lääkärit uusivat ihan kaiken, melkein antibioottireseptitkin, kirjoittaa eräs savolainen proviisori.
Apteekkien mukaan lääkärit uusivat reseptejä välillä liiankin automaattisesti, mikä ei ole asiakkaan edun mukaista, koska lääkehoidon seuranta puuttuu.
– Liian usein asiakas sanoo, että ei ole käynyt lääkärissä moneen vuoteen, kiteyttää puolestaan eteläsuomalainen farmaseutti.
Apteekit toivovat kommunikointikanavaa
Kelan Saastamoisen toivoma lääkehoidon seuranta ja asiakkaan voinnin kyseleminen kuuluvat jo nyt apteekkien perustyöhön.
– Kyllä täällä Pohjois-Savossa on aina toimittu juuri noin. Reseptien uusimiseen tuo ei oikeastaan liity, vaan oikeampi hetki keskustella lääkehoidosta on silloin, kun ensimmäinen erä uudesta lääkkeestä on käytetty ja lääkettä tullaan hakemaan lisää, huomauttaa yksi Apteekkarin kyselyyn vastanneista.
Vaikka keskusteluja käydään, apteekeilla ei ole kunnollista keinoa välittää saatua tietoa hoitavalle lääkärille. Viestejä voi yrittää lähettää Omakannan kautta, mutta apteekkien kokemuksen mukaan viesti lääkärille -kenttään kirjoittaminen on ajanhukkaa.
– Lääkärit eivät lue viesti lääkärille -kenttiä. Niitä ei täten käytetä, mutta jos käytetäänkin, asiakkaalle tehdään selväksi, että on täysin arpapeliä, tapahtuuko viestin tiimoilta yhtään mitään. Luultavasti ei tapahdu, Pohjois-Suomessa työskentelevä proviisori kirjoittaa.
Farmasian ammattilaiset toivovat mahdollisuutta osallistua entistä tiiviimmin lääkehoidon seurantaan. Tietojen kirjaaminen olisi erityisen tärkeää reseptien uusimisen yhteydessä.
– Voisiko meillä olla hoitajien/lääkärien kanssa sähköinen kanava, jossa potilaaseen liittyviä havaintoja ja tietoja voisi vaihtaa, apteekeista ehdotetaan.
Apteekit tekevät seurantaa
Leena Saastamoinen tunnistaa viestintään liittyvät ongelmat. Paperireseptien aikaan lääkärit eivät lukeneet apteekkien tekemiä merkintöjä, ja sama tuntuu jatkuvan sähköisten reseptien aikakaudella.
– Kun puhutaan lääkehoidon seurannasta, kommunikointiongelmat nousevat aina esiin. Ehkä tämä vaatisi laajempaa keskustelua ammattikuntien tai liittojen välillä, hän pohtii.
Saastamoisella on ratkaisuehdotus liukuhihnamaiseen reseptien uusimiseen sekä apteekkien ja lääkäreiden kommunikaation parantamiseen. Hän kannustaa apteekkeja sopimaan uusimiskäytännöistä terveysasemien lääkäreiden kanssa.
Joissain kunnissa näin on jo tehty, kuten käy ilmi kesällä 2020 julkaistusta tutkimuksesta. Apteekkien sähköisten reseptien uusimiskäytäntöjä selvittäneen tutkimuksen tekivät Juankosken apteekin apteekkari Outi Pirinen, yliopistotutkija Johanna Timonen ja professori Riitta Ahonen.
Tutkimuksen mukaan noin puolet apteekeista on sopinut uusimiskäytännöistä yhdessä terveyskeskuksen kanssa. Sopimukset ovat hyvin teknisiä. Niissä kerrotaan miten, milloin ja mitä reseptejä uusitaan.
Tutkimuksen perusteella apteekeissa tehdään aktiivisesti myös lääkehoidon seurantaa. Apteekit kyselevät esimerkiksi pitkäaikaislääkitystä tarvitsevilta astma-, verenpaine-, sydän- tai diabetesasiakkailta lääkehoidon tehosta, mittauksista, vastaanottokäynneistä, kontrolleista, voinnista, lääkkeen ottamisen onnistumisesta ja haittavaikutuksista.
– Seuranta ei kuitenkaan ole rutiininomaista, koska terveyskeskusten kanssa ei ole yhteisesti sovittu seurantakäytännöistä tai vastuunjaosta, eikä apteekeilla ole välinettä tietojen välittämiseen, kertoo Outi Pirinen.
Tutkimus vahvistaa apteekkien ja Saastamoisen havaintoja siitä, mitkä keinot edistäisivät lääkehoidon seurantaa. Terveyskeskuksilla ja apteekeilla tulisi olla yhdessä sovittuja uusimiskäytäntöjä.
Seurantatietojen välittämiseen tarvittaisiin toimiva molemminpuolinen viestintäväylä. Kansalaisten käytössä olisi oltava ajantasainen valtakunnallinen lääkityslista.
– Nämä tukisivat lääkäriä lääkehoidon tilanteen arvioimisessa. Samalla vähenisi terveydenhuollon ammattilaisten tekemä päällekkäinen selvitystyö, ja potilaiden lääkehoidosta tulisi rationaalisempaa, Outi Pirinen sanoo.
Yksi vaihtoehto on, että pitkäaikaislääkitysten lääkemääräys olisi toistaiseksi voimassa oleva, jolloin reseptiä ei tarvitsisi uusia, vaan lääkehoidon tarvetta arvioitaisiin sopivin seurantavälein. Idea sai tukea myös Apteekkari-lehden kyselyssä.
Toinen vaihtoehto tietojen välittämiseen on, että apteekkien farmaseuttinen henkilöstö saisi asiakkaan luvalla kirjata Omakantaan lääkärille välitettäviä tietoja.
– Jos tämä toimisi teknisesti, apteekeilla olisi paljon asiakaskeskusteluissa saatua tietoa lääkärille pohjatiedoksi, Outi Pirinen sanoo.
Leena Saastamoinen toivoo lääkehoidon seurannan ja Omakannan kehittämiseen lisäresursseja, sillä reseptejä uusitaan todella paljon, ja melkein kaikki ihmiset käyttävät lääkkeitä.
– Apteekkien ja lääkäreiden väliseen sähköiseen kommunikointiin tarvittaisiin ehdottomasti työkaluja. Kelalla ei juuri nyt ole resursseja tähän, koska ykkösprioriteettina on lääkityslistan kehittäminen, hän sanoo.
Uusia digitaalisia ratkaisuja odotellessa pohjoissavolaisessa apteekissa ratkotaan ongelmia perinteisillä keinoilla:
– Jos on oikeasti tärkeä asia, tulostamme reseptin ja kirjaamme asian siihen. Paperit kulkevat meiltä päivittäin terveyskeskukseen ja asia tulee hoidetuksi.